Metsähallituksen kanta-arvion mukaan saimaannorppien määrä on hieman noussut viime vuodesta.
Metsähallituksen tuoreen kanta-arvion mukaan Saimaalla elää noin 545 uhanalaista saimaannorppaa. Määrä on noussut viime vuodesta 15 yksilöllä.
Kuutteja arvioidaan syntyneen 116 kappaletta, mikä on pari enemmän kuin viime vuonna. Havaituista kuuteista jopa 90 prosenttia syntyi tänä vuonna apukinoksiin ja keinopesiin.
Noin 13 prosenttia kuuteista arvioidaan kuolleen pesiin. Todennäköisesti pesäkuolleisuus on tätä suurempaa, sillä huonon lumitilanteen takia moni kuutti jäi nopeasti ilman pesää, joka suojaa muun muassa pedoilta.
Lauhat talvet haittaavat lajin elpymistä
Metsähallituksen mukaan huonot pesimäolosuhteet ja pyydyskuolleisuus hidastavat saimaannorppakannan elpymistä.
Kanta-arvio perustuu pesälaskennoissa havaittujen pesien määriin, sijainteihin ja kuuttien määriin. Talvien lauhtuessa asiantuntijat ovat joutuneet ottamaan käyttöön uusia keinoja.
Metsähallituksen mukaan viime talven pesälaskennoissa ei enää käyty rantoja järjestelmällisesti läpi, vaan asiantuntijat tarkastivat pääasiassa apukinoksia ja keinopesiä.
– Jo aloitettua menetelmäkehitystä jatketaan uudessa Life-hankkeessa, ja tavoitteena on siirtyä tulevaisuudessa matemaattiseen malliin, jossa voidaan hyödyntää laajasti erilaisia seuranta-aineistoja, kertoo Metsähallituksen erityisasiantuntija Miina Auttila tiedotteessa.
Sen lisäksi pyydyskuolleisuus on moninkertaistunut viimeisten vuosien aikana.
Norppahavaintoja jopa lammista
Norppakanta on ollut hyvässä kasvussa 2010-luvulta saakka, mistä saa WWF Suomen ohjelmajohtajan Petteri Tolvasen mukaan kiittää laajoja ja monipuolisia suojelutoimia.
– Vaikka viime talven olosuhteisiin nähden tulos on hyvä, se on pitkälti seurausta suojelutoimista, kuten apukinoksista ja kalastusrajoituksista. Emme voi tuudittautua siihen, että saimaannorpan tulevaisuus olisi turvattu ilman aktiivista suojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Norppia uiskentelee nykyään lähes joka puolella Saimaata.
– Viime vuosina on tullut useita norppahavaintoja myös järvistä ja lammista, joista on vesiyhteys Saimaaseen. Myös levinneisyyden reuna-alueilta tulee enemmän havaintoja, mikä kertoo norppien paluusta takaisin entisille elinalueilleen, kertoo Metsähallituksen erityisasiantuntija Riikka Alakoski tiedotteessa.
Muokkaus 29.10. klo 07:52: Lisätty WWF:n kommentti.
