Voimayhtiöiden mukaan vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen ei ole mahdollista. Hallinto-oikeus oli tästä eri mieltä.
Vaasan hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa kiistassa, joka koskee Kemijoen ja Iijoen vesivoimalaitosten ja niitä pyörittävien yhtiöiden kalatalousvelvoitteita.
Päätöksen mukaan PVO-vesivoiman ja Kemijoki Oy:n on laadittava voimalaitoskohtaiset suunnitelmat kalankulun järjestämiseksi, mutta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aiemmin asettamat laajat istutusvelvoitteet kumottiin.
Voimayhtiöt vaativat, että aluehallintoviraston vuonna 2024 tekemät päätökset kumotaan tai että niitä ainakin muutetaan. Perusteluinaan yhtiöt esittivät muun muassa, että olosuhteissa ei ollut tapahtunut vesilain edellyttämää olennaista muutosta ja että velvoitteiden toteuttaminen vaarantaisi säätövoiman tuotantoa ja huoltovarmuutta. Voimayhtiöiden mukaan vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen ei ollut mahdollista ja edellytettyjen toimenpiteiden toteuttaminen olisi ollut liian kallista.
Aluehallintoviraston parin vuoden takaisista päätöksistä valittivat myös muun muassa Lapin ely-keskus, Metsähallitus sekä useat kunnat ja yhdistykset. Muut muutoksenhakijat vaativat esimerkiksi, että velvoitteet ulotettaisiin koskemaan myös Kemijoessa olevien Vanttauskosken, Pirttikosken, Seitakorvan ja Kemijoen sivujoen Raudanjoen vesivoimalaitoksia.
Nyt Vaasan hallinto-oikeus on siis antanut päätökset näitä valituksia koskien.
Vaelluskalojen luonnonkierto mahdollista palauttaa
Nyt tehdyssä päätöksessään hallinto-oikeus katsoi, että edellytykset velvoitteiden muuttamiselle olivat olemassa ja vaelluskalojen luonnonkierto on ainakin osittain mahdollista palauttaa. Velvoitteet ulotettiin koskemaan myös niitä voimalaitoksia, joiden osalta aluehallintovirasto oli alun perin hylännyt hakemuksen kokonaan.
Hallinto-oikeuden mukaan luvanhaltijoiden on muun muassa laadittava selvitys kunkin voimalaitoksen ympäristön olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman tehokkaan lohen ja meritaimenen kalankulun järjestämiseksi Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten patojen ohi.
Yhtiöiden on nyt arvioitava hankkeen vaikutukset sähköverkon toimintaan ja huoltovarmuuteen sekä laadittava voimalaitoskohtaiset suunnitelmat kalankulun järjestämiseksi.
Oikeus palautti suppeammat istutusvelvoitteet
Istutusvelvoitteiden osalta hallinto-oikeus palautti voimaan aiemmat, aluehallintoviraston päätöksiä edeltäneet velvoitteet.
Oikeuden mukaan istutusten merkittävä lisääminen samaan aikaan luontaista lisääntymistä tukevien toimien kanssa olisi lisännyt kalakantojen keskinäistä kilpailua ja saattanut heikentää luonnonvaraisen kannan elpymistä.
Lisäystä varten olisi myös tarvittu kalanviljelykapasiteetin kasvattamista, joka olisi jäänyt ainakin osittain hyödyttömäksi. Hallinto-oikeus katsoi, että kustannukset olisivat siten olleet kohtuuttomat saatavaan hyötyyn nähden.
Hallinto-oikeuden päätöksiin on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on jo ilmoittanut, että se aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Taustalla elyn muutoshakemus
Hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen taustalla on Lapin ely-keskuksen vuonna 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon jättämä hakemus, jolla se vaati kalatalousvelvoitteiden muuttamista Kemijoen ja Iijoen voimalaitoksilla vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseksi.
Vuonna 2024 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen kokonaan Kemijoessa sijaitsevien Vanttauskosken, Pirttikosken, Seitakorvan ja Raudanjoen vesivoimalaitosten osalta. Iijoen sekä muiden Kemijoen voimalaitosten osalta aluehallintovirasto muutti kalatalousvelvoitteita siten, että luvanhaltijat velvoitettiin selvittämään mahdollisimman tehokkaan kalakulun järjestäminen ja hakemaan lupaa tarvittaville muutoksille.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asettamat velvoitteet olivat osittain erilaiset kuin Lapin elyn alkuperäisessä muutoshakemuksessa vaatimat velvoitteet. Lisäksi aluehallintovirasto muun muassa nosti merkittävästi istutettavien kalapoikasten määrää molemmissa jokisysteemeissä ja jokisuun merialueella.
