Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiehet neuvovat poliitikkoja siirtymään ongelmien korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn.
Virkapuheenvuoron mukaan sosiaali- ja terveysongelmat kasautuvat samoille ihmisille ja siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Virkamiesten mielestä ennaltaehkäisy on edellytys yhteiskunnan kestävyydelle ja luottamukselle.
Nyt vain kolme prosenttia sote-rahoista kuluu ennaltaehkäiseviin palveluihin, korjaaviin palveluihin peräti 75 prosenttia.
Virkapuheenvuorossa korostetaan myös, että hyvinvointivaltion kestävyyttä ei voida turvata vain menoja leikkaamalla.
Ratkaisuksi he tarjoavat väestön hyvinvoinnin, terveyden, työkyvyn vahvistamista ja työllisyyttä. Samalla julkista taloutta tasapainotettaisiin oikeudenmukaisesti ja hallitusti vaikutuksia arvioiden.
Virkamiehet ehdottavat esimerkiksi nykymuotoisen kotihoidontuen lakkauttamista ja terveydelle haitallisten tuotteiden kovempaa verottamista. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämistä tulisi edelleen jatkaa.
Tässä virkapuheenvuorosta poimittuja konkreettisia ehdotuksia päättäjille:
1. Hyvinvointialueiden työnjaon ja yhteistyön tiukentaminen
Sote-virkamiehet ehdottavat erityisosaamista vaativien palvelujen, esimerkiksi ympärivuorokautisen päivystyksen ja vaativan erikoissairaanhoidon keskittämistä.
Hallitukselle ehdotetaan laissa valtaa ratkaista erimielisyydet. Hyvinvointialueiden vapaaehtoinen yhteistyö on osoittautunut riittämättömäksi. Osa erikoisaloista, kuten psykiatria ja silmätaudit, on kriisiytymässä alueiden pienen väestöpohjan ja osaajapulan vuoksi.
Sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään, täytyy tarkastella jo ennen ensi kevään hallitusneuvotteluja, ja päätösten aika on seuraavalla hallituskaudella, virkamiehet huomauttavat. Uusi vastuunjako palvelujen tuottamisessa tai uusi aluejako voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2030 alusta.
Lisäksi virkamiesten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmallia pitäisi uudistaa siten, että se tukisi ennaltaehkäisyä ja vaikuttavuutta.
Nopeat talouden sopeuttamistoimet ovat laskeneet perustason palvelut minimiin, mikä on lisännyt raskaampien palvelujen tarvetta.
Nykyinen ohjaus ei kannusta ennaltaehkäisyyn.
2. Perustason palveluiden parantaminen
Perustason palveluita parannettaisiin osoittamalla omalääkäri ja -hoitaja kaikille. Myös asiakasmaksuja uudistettaisiin ja sosiaalihuoltoon tehtäisiin kokonaisuudistus.
Hoidon jatkuvuus vähentää tutkitusti kustannuksia ja erikoissairaanhoidon tarvetta.
Suomessa hoidon jatkuvuus on parantunut hitaasti, ja palvelujärjestelmän painopiste on edelleen liian raskaissa palveluissa.
3. Epäterveellisten tuotteiden tiukempi verokohtelu
Väestön terveyttä tulee vahvistaa terveysperusteisella verotuksella sekä rajoittamalla lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden mainontaa.
Lisäksi päihteiden käyttöön täytyy puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä kansansairauksista aiheutuu yhteiskunnalle miljardiluokan kustannukset.
Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle ovat yli miljardi euroa vuodessa.
Sote-järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähentää raskaampien palvelujen tarvetta, ja niiden rahoituksen heilahtelu siirtää kustannuksia hyvinvointialueille.
Virkamiesten mukaan järjestöjen toimintaedellytykset tulisi turvata vakauttamalla niin avustusten taso kuin tuen myöntämisperusteet vähintäänkin hallituskausittain.
4. Lapsiperheiden ja nuorten etuudet uusiksi
Virkamiehet lakkauttaisivat kotihoidon tuen ja muuttaisivat nykyistä perhevapaa- ja elatusjärjestelmää. Myös lastensuojelu kaipaa kokonaisuudistusta.
Vuonna 2024 lapsista 14 prosenttia asui pienituloisessa kotitaloudessa.
Sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet laitospainotteisuuden myötä. Nyt sijaishuolto vie 50 prosenttia lastensuojelun kahden miljardin kustannuksista. Virkamiesten mukaan perhehoidon käyttöä tulisi lisätä, koska se olisi inhimillisesti ja taloudellisesti tehokkaampaa.
Virkamiesten mukaan nuoret tarvitsevat tulevaisuuden suunnitelman, joka voitaisiin kytkeä sosiaaliturvaan.
Nuorten etuuksia ja asumistukea uudistettaisiin siten, että ne kannustaisivat opiskeluun, työhön ja yhteisölliseen asumiseen.
Pitkät etuuskaudet ilman palveluja lisäävät syrjäytymistä. 15–29-vuotiaita opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria oli viime vuonna lähes 105 000.
Yhden syrjäytyneen nuoren elinikäinen kustannus on Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan noin 1,2 miljoonaa euroa.
5. Työelämään osallistumisen lisääminen
Virkamiehet tukisivat työkyvyä työkyvyttömyyden toteamisen sijaan. Työkykyyn liittyviä etuuksia uudistettaisiin samalla. Kuntien kannusteita vaikeasti työllistyvien auttamisessa vahvistettaisiin.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot maksavat yli miljardi euroa vuodessa. Kymmenen prosentin vähennys sairauspoissaoloissa taas säästäisi arviolta 500 miljoonaa euroa. Yhden työkyvyttömyyseläkkeen estäminen säästäisi 0,5–1,2 miljoonaa euroa elinaikana.
Myös ikääntyneitä halutaan kannustaa osallistumaan työelämään panostamalla heidän toimintakykyynsä.
Virkamiehet lisäisivät yhteisöllisiä asumismuotoja kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan väliin, tukisivat omaishoitoa ja kannustaisivat ikääntyneitä osallistumaan työelämään.
Vanhusten toimintakyvyn säilyminen pidentäisi itsenäistä elämää ja vähentää raskaiden palvelujen tarvetta.
6. Lisää tekoälyä ja tutkittua tietoa sote-palveluihin
Virkamiehet lisäisivät tekoälyn ja automaation käyttöä sote-palveluissa.
Hyvinvointialueiden päällekkäisiä tietojärjestelmiä taas pitäisi purkaa. Tästä voisi kertyä STM:n laskelmien mukaan jopa 180 miljoonan euron säästö vuosittain. Kerätty terveysdata voisi mahdollistaa uutta liiketoimintaa.
Julkisen sektorin palveluvalikoiman täytyy perustua tutkittuun tietoon.
Sosiaalihuoltoon tarvittaisiin terveydenhuoltoa vastaava kansallinen suosituksia antava toimielin ja lääkearvioinnin ja -päätöksenteon koottaisiin yhdelle toimijalle.
Nykyinen lääkearviointi on hajanainen ja ennakoimaton. Vaikuttavuustutkimuksen puute heikentää kykyä kohdentaa rajalliset resurssit parhaiten toimiviin palveluihin ja menetelmiin.
Kuluvan vaalikauden nettosopeutus on noin 4 miljardia. Tästä lähes kolme miljardia on kohdistunut STM:n hallinnonalalle.

