Joka kolmannen suomalaisen naisen ja joka neljännen miehen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan.
Ei siis ihme, että lihavuuslääkkeiden käyttö yleistyy voimakkaasti. Viime vuonna niitä käytti jo yli 100 000 suomalaista.
Nyt lihavuuden hoitoon on tulossa isoja muutoksia. Lääkkeitä heppoisin perustein chatin kautta määräävät etälääkärit aiotaan panna kuriin. Toisaalta lihavuusleikkaukseen pääsyä helpotetaan.
Muutokset on kirjattu tänään julkaistuun ja kauttaaltaan päivitettyyn lihavuuden Käypä hoito-suositukseen. Siinä annetaan terveydenhuollon ammattilaisille ohjeet, miten lihavuutta pitäisi hoitaa.
Poimimme suosituksesta neljä asiaa, jotka potilaan kannalta muuttuvat.
1. Syömisen syyt puntariin
Lihavuutta hoidettaessa ihminen on kohdattava kunnioittaen eikä häntä saa syyllistää painostaan.
Näin tiivistää uuden lihavuuden Käypä hoito -suosituksen pääviestin kliinisen metabolian professori, ylilääkäri Kirsi Pietiläinen. Hän toimi suositusta tehneen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
Päivitetyn suosituksen mukaan lihavuuden hoito perustuu ihmisen tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Siinä huomioidaan muun muassa terveydentila, elämäntilanne, elintavat ja potilaan omat toiveet.
Aiemmin potilaita on neuvottu, miten pitäisi syödä. Uusi suositus siirtää painopistettä sen ymmärtämiseen, miksi potilas syö.
– Tässä mennään yhä kauemmas 1990-luvun mallista, jossa näytettiin ruokailun lautasmallia ja neuvottiin, että syö tällä tavalla. Se ei ole lihavuuden hoidon ydin, vaan ydin on ihmisen ymmärtäminen, ylilääkäri Kirsi Pietiläinen sanoo.
Pietiläinen muistuttaa, että tottumuksia ei muuteta hetkessä, vaikka se olisi terveyden kannalta järkevää. Siksi hoidossa pyritään löytämään syömiseen vaikuttavat syyt ja niihin sopivat apukeinot.
2. Stoppi chat-reseptitehtailulle
Suositus ottaa kantaa myös lihavuuslääkkeiden määräämiskäytäntöihin.
Yle kertoi vastikään, että reseptin lihavuuslääkkeisiin voi saada pelkän chatissä käydyn keskustelun perusteella ilman, että lääkäri selvittää kunnolla potilaan taustatiedot ja terveyshistorian.
Ylen MOTn testissä syömishäiriöstä toipunut toimittaja sai helposti lihavuuslääkereseptin. Näin ei lupa- ja valvontaviraston mukaan saisi tapahtua.
Uudessa hoitosuosituksessa halutaan suitsia lihavuuslääkkeiden liian helppoa saamista.
– Suosittelemme, että lääkkeiden määräämisessä ei käytettäisi chat-pohjaista pikaklinikkameininkiä. Lääkärin pitäisi selvittää potilaan terveydentila eli minkälaiset haasteet hänellä on ja mihin apua juuri nyt tarvitaan. Vasta sitten voidaan tehdä päätös lääkehoidosta, Pietiläinen sanoo.
Ylilääkäri Kirsi Pietiläisen mukaan vastuu on aina lääkärillä.
– Pitää tarkistaa, että potilaalla on tarve lihavuuslääkkeille ja että lääkkeen aloitus on turvallista. Lääkärin täytyy tietysti ottaa vastuu siitä, kenelle hän määrää niitä lääkkeitä.
Suosituksen mukaan lääkehoito on karkeasti arvioiden perusteltu, jos painoindeksi on vähintään 30 tai 27 liitännäissairauden kanssa.
Yksittäisiin valmisteisiin suositus ei ota vahvaa kantaa, mutta toteaa vankimman tieteellisen näytön olevan semaglutidilla ja tirtsepatidilla.
Esimerkiksi Suomessa yleisimmin käytetyn diabeteslääke Ozempicin vaikuttava aine on semaglutidi. Lihavuuden hoitoon tarkoitettu semaglutidivalmiste on Wegovy ja tirtsepatidivalmiste Mounjaro.
3. Lihavuusleikkaukseen pääsyä helpotetaan
Myös lihavuusleikkauksen kriteerit muuttuvat merkittävästi. Aiempi vaatimus viiden prosentin laihtumisesta ennen erikoissairaanhoitoon pääsyä poistuu.
– Nyt edellytetään, että noin kuuden kuukauden ajan on terveydenhuollossa tehty perushoitoa, kuten elintapaohjausta ehkä lääkityksen kanssa. Tämän jälkeen leikkausta voidaan harkita, jos perushoito ei ole ollut riittävää painonlaskun tai terveyshyötyjen saavuttamiseksi, Kirsi Pietiläinen kertoo..
Lisäksi leikkauksen painoindeksirajat muuttuvat. Aiemman 40:n sijaan nyt riittää 35. Huonossa hoitotasapainossa olevan tyypin 2 diabeteksen yhteydessä raja on 30–35. Ikärajaksi on asetettu alle 65 vuotta.
Pietiläisen mukaan muutos johtuu siitä, että kansainväliset kirurgiset suositukset ovat päivittyneet samaan suuntaan.
4. Selkeämmät ohjeet ammattilaisille ja potilaille
Uusi suositus on aiempaa selkeämpi ja käytännönläheisempi, suorastaan rautalankaversio, Pietiläinen kuvailee.
– Se on todella suoraa tekstiä kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, että miten lihavuus pitää ottaa puheeksi, miten potilaan kokonaistilanne arvioidaan ja miten hoito aloitetaan.
Uutta ovat myös tulostettavat ohjesivut, jotka on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön vastaanotolla, mutta jotka voidaan antaa myös potilaalle mukaan.
Vaikka nyt käyttöön otetaan uunituore hoitosuositus, sen päivittäminen voi olla ajankohtaista hyvinkin pian.
Lihavuuslääkkeet kehittyvät jatkuvasti ja niistä saadaan lisää tutkimustietoa.
Varsinkin lääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä ja tehosta on vielä melko niukasti tutkimusta, koska lääkkeet ovat olleet markkinoilla vasta noin kymmenen vuotta.
Lihavuuslääkkeiden nopea yleistyminen herättää kysymyksiä hoidon kokonaisvaltaisuudesta ja lääkkeiden käytön valvonnasta. Asiantuntijat keskustelivat aiheesta Aamu-tv:ssä maaliskuussa 2026.

