Vähäsuolaisempi ja -rasvaisempi versio HK:n Sinisestä Lenkistä, kasviöljyvaihtoehto Oltermanni-juustolle, lisää pienikokoisia karkkipusseja ja suklaapatukoita herkkuhyllylle.
Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tuoneet hiljattain markkinoille terveellisempiä versioita tutuista ruokaklassikoista ja herkuista.
Useat yritykset ovat mukana myös Elintarviketeollisuusliiton marraskuussa käynnistämissä Ravitsemustalkoissa.
Lenkkimakkaran suolan määrää alas innovaation avulla
Ravitsemustalkoiden taustalla on suomalaisten ruokavalion tuttuja ongelmia: ruuasta tulee liikaa suolaa, kovaa rasvaa ja sokeria ja liian vähän esimerkiksi täysjyvää ja kuitua.
HK-Foods sitoutuu muun muassa vähentämään suolan määrää määrätietoisesti.
HK-Foodsissa kehitetyllä Makusuolalla vähennettiin tänä syksynä neljäsosa HK:n Sinisen kevyimmän version suolasta. Klassikkomakkaran perinteisimmästäkään versiosta ei ole luovuttu, sillä monet kuluttajat ovat herkkiä muutoksille.
– Makusuola on ihan puhdasta kaliumkloridia. Siihen on lisätty tiettyjä aromeita, jotka peittävät metallisen sivumaun, joka kaliumkloridista helposti tulee tuotteeseen, HK-Foodsin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen sanoo.
Viime vuonna ensimmäisissä tuotteissa käytetty innovaatio ei sisällä ollenkaan natriumia, jonka liiallinen saanti on yksi suomalaisten ruokavalion ongelmista.
Lisää sydänmerkkejä ja pieniä makeispakkauksia
Valio on tuonut hiljattain markkinoille Oltermanni-juuston tapaan käytettävän tuotteen, jonka rasvasta 78 prosenttia on kuitenkin kasviöljyä.
Kuten tämänkin tuotteen kohdalla, sydänmerkkituotteiden lisääminen on Valion yhtenä tärkeänä tavoitteena myös tästä eteenpäin.
– Tuotekehitysprojektissa me tarkastelemme aina, onko tuotteille mahdollista saada sydänmerkki, Valion elintarvikelainsäädäntöpäällikkö Anne-Mari Ottelin sanoo.
Sydänmerkin voi saada tuote, joka on omassa tuoteryhmässään ravitsemuksen kannalta hyvä valinta. Merkin on tarkoitus helpottaa valintaa, jos etsii terveellistä vaihtoehtoa. Yrityksen on maksettava merkin saamisesta.
Fazer puolestaan lupaa omassa ravitsemussitoumuksessaan esimerkiksi lisätä täysjyvää ja kuitua leivissään. Sen tavoite on nostaa täysjyvän osuutta leipämyynnin nykyisestä 57 prosentista 65 prosenttiin seuraavien kolmen vuoden kuluessa.
Herkutteluakin voi tehdä terveellisemmin. Fazer aikoo tarjota nykyisten makeispakkaustensa rinnalle lisää pieniä annoksia: 110–120 gramman karkkipusseja ja pieniä patukoita.
Klassikoiden reseptejä on viilattu pikku hiljaa
Monissa yrityksissä on jo vuosikymmenien ajan kehitetty elintarvikkeiden ravitsemuslaatua paremmaksi. Useiden klassikkotuotteidenkin reseptiä on vuosikymmenten kuluessa viilattu pienin askelin.
– Muutoksia kannattaa tehdä pikku hiljaa sen vuoksi, että kuluttajat tottuvat niihin ja hyväksyvät tuotteen paremmin, sanoo Valion elintarvikelainsäädäntöpäällikkö Anne-Mari Ottelin.
Reissumies-ruisleipä tuli myyntiin vuonna 1978. Fazerin mukaan tyypillinen suolamäärä leivissä oli tuolloin 1,8 g / 100 g. Suolamäärää on tiputettu vuosikymmenien varrella vähän kerrallaan. Tällä hetkellä Reissumiehessä on suolaa 1,1 g / 100 g.
Runsaasti myydyissä Kariniemen Kananpojan hunajamarinoiduissa kanasuikaleissakin suolan määrää on pudotettu vähin erin. Aivan ensimmäisiä reseptejä 1990-luvulta ei ole valmistajalla saatavilla, mutta kahdessa vuosikymmenessäkin pudotus on ollut suuri. Vuonna 2006 tuotteessa oli suolaa 1,1 g / 100 g. Nyt sitä on 0,68 g / 100 g.
Valiojogurtissa puolestaan sokerin määrää on vuosien varrella vähennetty. Kymmenen vuotta sitten sokeria oli 12 g / 100 g. Nyt sokeria on 8,1–10 g / 100 g makuvaihtoehdosta riippuen.
Terveellisyyden tavoittelussa sattuu myös floppeja
Tuotekehitykseen kuuluu myös riskinotto ja floppejakin tulee. Kaikki hyvää ravitsemuslaatua tavoittelevat tuotteet eivät lopulta mene kaupaksi.
Fazerilla niin kävi esimerkiksi pari vuotta sitten lanseeratuille välipalakekseille, granolapaloille. Niiden tuotanto lopetettiin vähäisen kysynnän vuoksi.
– Maku ja rakenne eivät kohdanneet sen kanssa, mitä kuluttajat halusivat. Tämän tyyppisiä tilanteita joskus on ja niistä opitaan, sanoo tuotekehityksestä, innovaatioista ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Heli Anttila Fazerilta.
Heli Anttila pitää yritysten roolia kansanterveyden edistämisen kannalta tärkeänä.
Samaan aikaan yritysten tavoite on tietenkin tehdä tuottoisaa bisnestä. Osaa kuluttajista ruuan terveellisyys ei kovasti kiinnosta, mutta osalle se on yhä tärkeämpää. Anttilan mukaan terveellisyys on ruuassa megatrendi, ja kasvava määrä kuluttajia on kiinnostunut terveellisyydestä ja hyvinvoinnista.
Kaikkein tärkeintä on silti maku.
– Terveellistenkin tuotteiden tulee maistua hyvältä. Muuten ihminen ei osta niitä toista kertaa. Myös hinnalla on iso vaikutus ostopäätökseen, Heli Anttila sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

