Vaasan kaupunki on torjunut rottia kahden kuukauden ajan parin vuoden tauon jälkeen.
Kaupunki lopetti rottien torjunnan vuosiksi 2024–2027 osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä.
Torjunnan palauttaminen tuli tänä vuonna ajankohtaiseksi, kun rottahavainnot lisääntyivät selvästi. Heinäkuussa havaintoja oli ilmoitettu liki tuplasti enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan mennessä.
Lokakuuhun tultaessa tilanne on kaupungin ympäristötoimenjohtaja Esa Hirvijärven mukaan rauhallinen: torjuntaa on tehty vajaa kaksi kuukautta, ja viemäriansoihin on saatu saaliiksi reilu 80 rottaa.
Havaintoja ilmoitetaan kaupungille tasaiseen tahtiin, noin 15–20 kuukaudessa. Eniten rottia on jäänyt ansoihin Asevelikylässä ja kasarmialueella.
– Torjunnan suhteen ei oikeastaan ollut ennakko-odotuksia. Nyt meillä on ollut tosi pitkä leuto syksy ja rotilla on ollut maan päällä vielä hyvin ruokaa tarjolla. Katsotaan nyt sitten, kun pakkaset alkavat, alkaako viemäreissä olla enemmän liikennettä, Hirvijärvi sanoo.
Sähkötoimiset viemäriansat tappavat rotan välittömästi
Tuholaistorjunnan yritys Anticimexin torjuntaan kuuluu Vaasassa kahdeksan viemäriansaa, joiden toimintaa seurataan etäyhteyksin.
Rottakannan hallitsemisessa käytetään sähkötoimisia ansoja, joissa on tunnistin. Kun rotta tulee viemärissä ansan alapuolelle, ansasta iskeytyvät piikit tappavat rotan välittömästi. Raato kulkeutuu sitten viemäriveden mukana eteenpäin, ja ansa virittyy uudelleen toimintavalmiiksi.
Etäyhteyden ansiosta nähdään, kuinka usein ansat laukeavat. Anticimexin aluemyyjä Mikko Lähteenlahti kuvailee ansoja myrkyttömäksi ja tehokkaaksi ratkaisuksi kaupunkiympäristössä.
– Viemäristöön sijoitetut viemäriloukuissa yhdistyy myrkytön torjunta ja jatkuva seuranta. Viemäristö rajoittaa myös rottien liikettä, jolloin niitä saadaan sumputettua. Jyrsijä itse ei tiedä, että se joutuu loukkuun, Lähteenlahti selittää.
Loukku reagoi liikkeeseen ja lämpöön, aktivoituu ja laukeaa.
Torjunta nojaa pitkälti myrkyttömyyteen, sillä rottakannassa on Lähteenlahden mukaan paljon resistenssiä nykyaikaisille torjunta-aineille.
Havaintojen lisääntymiseen monta syytä
Lähteenlahden mukaan rottakannan vaihteluun vaikuttavat monet tekijät.
– Ei ole yksittäistä tekijää, vaan esimerkiksi ravinnon ja suojapaikkojen saatavuus, rakennusten ympäristö, sääolosuhteet ja populaatioiden luonnollinen vaihtelu, hän luettelee.
Myös havainnoinnin ja ilmoittamisen helpottuminen vaikuttaa tilastoihin.
– Sosiaalinen media lisää havaintojen levittämistä ja aina kyseessä ei ole välttämättä rotta – havaintojen seassa voi olla myös esimerkiksi vesimyyriä tai pienjyrsijöitä, Lähteenlahti muistuttaa.
Hän arvioi, ettei Vaasan rottatilanteen kehitys ole valtakunnallisesti poikkeuksellinen, vaan samankaltaisia haasteita esiintyy kaupungeissa yleisesti.
Sopimus voimassa vuoteen 2027 – tuloksia tarkastellaan kuukausittain
Vaasan kaupungin rottatorjuntasopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Jatkosta ja mahdollisesta uudesta sopimuksesta päätetään saalismäärien perusteella noin vuoden kuluttua.
Pitkän aikavälin tuloksia seurataan kuukausi kerrallaan.
– Katsotaan nyt, kun talvi kunnolla alkaa, miten saalismäärä kehittyy sitten siellä viemäreissä, Hirvijärvi sanoo.
Myös Lähteenlahti arvioi, että selkeämpiä tuloksia alkaa näkyä muutaman kuukauden kuluessa. Hän kuitenkin korostaa ennakoivan torjunnan merkitystä.
– Muutamassa kuukaudessa näkyy jo kehitystä, mutta ennakoiva torjunta on paras vaihtoehto. Yksikin rotta saattaa säästää pitkälti kustannuksia, mitä se sitten tuhoaa ihmisten tietämättä, hän sanoo.
Kaupunkilaisille vinkkejä rottien torjuntaan
Hirvijärvi ja Lähteenlahti korostavat, että kaupunkilaiset voivat itse vaikuttaa rottahavaintojen määrään omalla pihallaan ja taloyhtiössään. Hirvijärvi muistuttaa erityisesti talviajan lintujen ruokinnasta ja jätehuollosta.
– Lintujen talviruokintakausi alkaa nyt, niin pidetään se ruokkimispaikka puhtaana, että maahan ei jätetä ruokaa rottien syötäväksi. Toinen perusjuttu on, että jäteastiat ovat ehjät ja kannet menevät kiinni, että rotat tai linnut ei pääse jätteitä levittelemään. Ja muistetaan, että vessanpönttöön ei kuulu ruuan tähteitä – sieltähän ne päätyvät viemäriin sitten rotille ruuaksi, Hirvijärvi kertoo.
Lähteenlahti puolestaan neuvoo pitämään kiinteistöt ja jätepisteet siisteinä sekä kääntymään ammattilaisten puoleen, jos tilanne pääsee eskaloitumaan.
– Perustoimenpiteet, kuten jätepisteen siisteys ja kiinteistön muu ylläpito, aina helpottaa. Omatoimistakin loukutusta voi tehdä, mutta mitä isompi populaatio, sitä vaikeampaa se on. Silloin suosittelen ottamaan yhteyttä ammattilaisiin, ettei tilanne eskaloidu liian isoksi, Lähteenlahti toteaa.

