Metsähallitus ei tee merkittäviä muutoksia alkuperäisiin hakkuusuunnitelmiin. Aktivistit ovat toiveikkaita, että hakkuut voidaan vielä perua.
Aktivistien pysäyttämät Metsähallituksen hakkuut toteutuvat pääosin alkuperäisten suunnitelmien mukaan Pieksämäen Kukkarojärvellä.
Metsähallitus ei tee merkittäviä muutoksia alkuperäisiin hakkuusuunnitelmiin, vaan tarkentaa niitä.
Alue sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Pieksämäen keskustasta, Tahinsuon luonnonsuojelualueen vieressä. Alueella kulkee suosittu retkeilyreitti.
Hakkuiden jatkamisesta ja aikataulusta ei ole toistaiseksi päätetty, kertoo Metsähallituksen omistaman Metsätalous -yhtiön aluepäällikkö Jouko Haatainen.
Metsähallitus pysäytti hakkuut lokakuun lopussa, kun työmaalle saapui Metsäliikkeen ja Elokapinan aktivisteja vastustamaan niitä.
Tämän jälkeen Metsähallitus ja Metsäliike tekivät alueella lisälajistoinventoinnin, jossa ne selvittivät alueen mahdollisesti uhanalaisia lajeja ja täydensivät olemassa olevaa lajistotietoa.
Inventoinnissa alueen mäntykankailta löydettiin muun muassa jäkälälajistoa, joka on riippuvaista vanhoista, hyvin hitaasti lahoavista palokannoista.
– Palokantoja pystytään huomioimaan korjuussa kiertämällä niitä, Haatainen sanoo.
Hänen mukaansa inventoinnin merkittävin havainto on, että soiden reunavyöhykkeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota arvokkaimman lajiston vuoksi.
Uusien tietojen perusteella Metsähallitus aikoo esimerkiksi jättää kuusivaltaisiin soiden reunametsiin riittäviä suojapuustoja tai säästöpuuryhmiä.
Syynä ovat kuusien päällyskasvit, joille pienilmaston tasaisuus ja puuston peitteisyys ovat tärkeitä.
Lisäksi Metsähallitus käyttää tarvittaessa peitteisyyttä säilyttävää hakkuutapaa tai jättää arvokkaita lajistokohteita hakkuiden ulkopuolelle.
Kartoitustyöhön osallistui ympäristöjärjestöjen aktiiveja ja Metsähallituksen lajiasiantuntija.
Metsähallitus on tehnyt Kukkarojärvellä jo aiemmin lajistoselvityksiä.
Aktivistit haluavat edelleen säästää koko metsän
Aktivistit ovat eri mieltä Metsähallituksen päätöksestä jatkaa hakkuita, kertoo Metsäliikkeen Elina Ilves.
– Yritämme kaikin tavoin vielä vaikuttaa, että hakkuut peruttaisiin kokonaan.
Aktivistit ovat esimerkiksi luovuttaneet Metsähallitukselle adressin metsän puolesta. Paikallisten aktiivien aloittamassa adressissa on lähes 500 nimeä.
Inventointi sujui Ilveksen mukaan hyvässä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Kumpikin osapuoli teki omat inventointinsa.
– Metsähallitus on tullut hyvin vastaan, kun antoi tämän tauon ja on myös itse laajasti kartoittanut aluetta.
Aktivistien mukaan alue on eteläisen Suomen mittakaavassa hyvin laaja, yhtenäinen ja monimuotoinen alue, jolla on mahdollisuuksia kehittyä vielä monimuotoisemmaksi.
Ilves on toiveikas, että Metsähallituksen kelkka saataisiin vielä kääntymään.
– Kyse on ihmisille tärkeästä virkistysmetsästä, joten tässä on myös aika vahvat sosiaaliset perusteet hakkuiden perumiselle.
Hakkuita 25 hehtaarin alalla
Metsähallitus aikoo tehdä Kukkarojärven alueella hakkuita yhteensä noin 25 hehtaarin alalla. Hakkuista 18 hehtaaria on harvennus- tai väljennyshakkuita, noin hehtaari siemenpuuhakkuuta ja noin hehtaari avohakkuuta.
Loput hakkuista ovat pienalakasvatusta, jossa puustoon hakataan vain pieniä aukkoja. Aukkoihin kasvaa uutta puustoa luontaisesti.
Metsähallitus yhdistää alueella metsätaloutta, luonnon monimuotoisuutta, metsäopetusta ja virkistyskäyttöä.
Metsäliike ja Elokapina haluavat koko Kukkarojärven alueen suojeluun.
