Pöydän yli katsovat tatuoidut kasvot ovat ilmeikkäät, silmät eloisat. Jyri puhuu hieman katkonaisesti ja toistaa välillä sanoja ja lauseen pätkiä.
Jyrillä on ADHD, joka tekee hänestä impulsiivisen.
– Olen ihminen, joka sanoo asiat suoraan. Sitten kun rupeaa vituttamaan, niin sanon sen heti. Se on tuonut todella paljon ongelmia mun elämään.
Kolmekymppinen Jyri on pitkäaikaisvanki, joka istuu yli kahdeksan vuoden tuomiota väkivaltarikoksista. Tämä on hänen kolmas kertansa kiven sisällä.
Jyri on mukana Linna-sarjan uudella kaudella sekä Linna-podcastissä.
Aiempien tuomioiden taustalta löytyy laaja rikosten kirjo: talous-, väkivalta-, huumausaine- ja ampuma-aserikoksia, jotka kytkeytyvät enemmän tai vähemmän toisiinsa.
Tällä hetkellä Jyri istuu tuomiotaan Riihimäen vankilassa. Hän kertoo saaneensa kesäkuussa usean vuoden odotuksen jälkeen ADHD-diagnoosin ja -lääkityksen.
Lääkitys olisi auttanut
Nyt Jyrin katse on vakaa, silmät levolliset. Pöydän alla vispannut jalka pysähtyy.
– Jos olisin saanut jo aiemmin lääkityksen ADHD:hen, en välttämättä olisi täällä. Olisin säästynyt tosi monesta. Se on vain fakta.
Jyri kokee, että ADHD ja sen aiheuttama impulsiivisuus selittävät pääosin hänen lähes kymmenen vuoden rikoskierrettään.
– Kun on yliajattelua, on yliajattelua. Se, että aivot käyvät kahtasataa koko ajan, niin siihen ei ole mitään poppaskonstia, Jyri kuvailee.
ADHD:tä Jyri kertoo lääkinneensä itse. Hän arvelee, että rauhoittavat lääkkeet ovat lisänneet hänen impulsiivisuuttaan. Jyri ei ole kokemuksineen yksin. Vuonna 2023 julkaistun Vankien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan vankilassa istuvista miehistä 46 prosentilla on ADHD-oireisto. Naisten vastaava prosenttiluku on 43.
ADHD:n tunnusmerkistön täyttävät vangit olivat nuorempia ja vähemmän kouluttautuneita kuin vangit keskimäärin. Lisäksi heillä on takanaan jo yksi tai useampi tuomio.
Ensimmäiset rikokset murrosiässä
Kun Jyri oli nuori, hänen isänsä istui vankilassa. Kotiolot vaikuttivat siihen, miten Jyri koki rikollisuuden.
– Olen kasvanut rikollisten ympäröimänä ja nähnyt, kun työttömyystukea nostavat ajavat mersulla kultavitjat kaulassa. Totta kai sitä ihannoi ja ajattelee, että tuo on hienoa.
Murrosiässä Jyrille alkoi maistua olut ja viina, pikkuhiljaa myös pilvi. Päihteiden mukana tuli ensin väkivalta ja sitten varkaudet.
– Varastelin nuorena työmailta ja murtauduin useaan paikkaan.
Jyri muistelee olleensa 15–16-vuotias, kun hänet tuomittiin 40 murrosta tai työmaavarkaudesta. Vuosia myöhemmin hän sai burnoutin, ja oma firma joutui taloudellisiin vaikeuksiin.
– Omat ja verottajan rahat menivät sekaisin, ja firma rupesi ajautumaan konkurssiin. Siitä se mopo lähti käsistä. Rupesin tekemään petoksia niin paljon kuin kerkesin. Silloin myös kokaiini astui kuvaan, ja se oli elämäni huonoimpia valintoja.
Tutkimuksen mukaan lähes 90 prosentilla vangeista on jonkinasteinen päihdeongelma. Vanhempien ikäryhmien yleisin päihde on alkoholi, kun taas nuorilla on usein ongelmia huumeiden kanssa. Terveystutkimusten mukaan kokaiinin käyttö on lisääntynyt vangeilla 2010-luvulta lähtien selvästi.
Rikosten maailma pitää otteessa
Jyri ei peittele menneisyyttään. Hän myöntää auliisti, että helppo raha ja leveä elämäntyyli houkuttelivat häntä.
– Kun maistat sitä elämää, jota olet koko lapsuuden ihannoinut, totta kai haluat pitää siitä kynsin ja hampain kiinni – varsinkin kun olet sellaisista lähtökohdista, joissa ei ole mitään. Kun sitten löydät keinon, jolla saat helposti rahaa, et halua irrottautua siitä.
Kun siihen maailmaan astuu, on vaikea lähteä pois.
Rikosten tekeminen vertautuu Jyrin mielestä addiktioon, josta kärsivät addiktin lisäksi hänen lähimmäisensä: rikollinen oikeuttaa omaa toimintaansa samalla tavalla kuin riippuvainen oikeuttaa itselleen päihteiden käyttöä.
– Oikeutin poissaoloni lapsilleni sillä, että he saavat kuitenkin kaiken, mitä en ole itse saanut eikä heiltä puutu mitään. Täten he eivät voi olla minulle vihaisia.
Helpon rahan lisäksi tuttu kaveripiiri sitoi Jyrin rikolliseen maailmaan.
– Kun siihen maailmaan astuu, on vaikea lähteä pois. Vankilassa neuvotaan usein katkaisemaan suhteet ja kääntymään toiseen suuntaan, mutta kun siihen maailmaan on kerran astunut eikä ole rikollisten lisäksi muita tuttuja, on vaikeaa lyödä välejä poikki kaikkien kanssa. Silloin jää tyhjän päälle.
Jyri toivoo, että nuoret ymmärtäisivät rikollisten maailman todellisuuden. Se ei ole hohdokas kuten elokuvissa, televisiossa ja true crime -podcasteissa annetaan usein ymmärtää.
– Lopputulos on kuitenkin se, että sinua mukaan pyytävät ovat aidan toisella puolella ja itse olet vankilassa. Siinä unohtuvat kaveruus ja veljeys. Kun sitä järjellä ajattelen, en ole saanut siitä elämästä kuin pitkän tuomion ja tyhjät taskut.
Toiveena normaali elämä
Jyri toivoo, että saisi lääkityksen avulla vähennettyä impulsiivisuuttaan. Hänen tavoitteenaan on rikollisen elämän lopettaminen. Tärkein syy on se, että hän saisi olla läsnä lastensa elämässä.
– Olen teoillani ja toiminnallani aiheuttanut harmia ja satuttanut perhettäni. Se on asia, jota kadun. Mutta tekemiäni rikoksia en kadu. Ne ovat elettyä elämää.
Jyri vapautuu 2030-luvulla. Hän tietää, että siviiliin lähtö ei ole pitkän rikosuran jälkeen helppoa. Siksi hän ottanut vastaan kaiken vankilassa tarjotun avun ja pyrkinyt siihen, että nykyinen tuomio jää hänen viimeisekseen.
– Jos olisin elänyt edes päivän verran normaalia elämää, niin tietäisin, kuinka toimisin. Mutta elämäni ei ole ollut mitenkään normaalia, ei ikinä. Siksi siviiliin lähtö on kuin opettelisi kävelemään uudestaan.
Tavoitteena on, että elämä siviilissä olisi päihteetöntä.
– Suurin haluni on, että pystyisin olemaan normaali työssäkäyvä ihminen ja elämään normaalia elämää.

