Hallituksen viime vuonna käynnistämästä valinnanvapauskokeilusta ei näytä olevan apua julkisen sektorin hoitokuorman keventämiseen.
Kokeilun yksi keskeisistä tavoitteista oli hallituksen esityksen mukaan juuri julkisen sektorin taakan helpottaminen.
Kelan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkijoiden uuden tutkimuksen mukaan kokeilu on lisännyt yksityislääkärikäyntejä jonkin verran, mutta julkisen terveydenhuollon käytössä ei nähdä vähenemistä.
– Emme kyenneet havaitsemaan vaikutuksia julkisen perusterveydenhuollon käyttöön, sanoo tutkimusraportin pääkirjoittaja, THL:n erikoistutkija Tapio Haaga.
Haaga tarkentaa, että on mahdollista, että yksityislääkärikäyntien kasvu on vähentänyt julkisen puolen käyntejä aavistuksen, mutta tilastoista sitä ei ole mahdollista erottaa.
Vaikutuksen luotettavaa arviointia vaikeuttaa se, että valinnanvapauskokeilun käyttäjiä on ollut hyvin vähän verrattuna perusterveydenhuollon käyntimääriin.
Marginaalista suurempaa vaikutusta julkiseen kuormaan ei isossa kuvassa ole tutkimuksen mukaan realistista odottaakaan.
Vaikka kaikki kokeilun tuomat lisäkäynnit yksityisellä olisivat vähentäneet julkisen terveydenhuollon käyntejä yksi yhteen (mikä on tutkimuksen mukaan epärealistinen ennuste), julkisten palveluiden käyttö olisi vähentynyt vain noin prosentilla.
– Olisi hyvin epätodennäköistä, että kokeilulla voisi olla ainakaan nykyisellä käyttömäärällä vaikutusta julkisen perusterveydenhuollon käyttöön, Haaga sanoo.
Kokeilu lisää yksityislääkärikäyntejä
THL:n tutkimus osoittaa, että valinnanvapauskokeilu on lisännyt kokonaisuudessaan yksityislääkärien käyttöä ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana noin 12 prosenttia.
– Tämä viittaa siihen, että palveluiden saatavuus on parantunut, THL:n Haaga toteaa.
Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen oli kokeilussa hallituksen toinen keskeinen tavoite.
Tutkimuksen mukaan hyötyjiä ovat olleet etenkin paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat henkilöt.
– Mitä nuorempi ikä, mitä korkeammat tulot, mitä lyhyempi matka-aika lähimmälle palveluntuottajalle, sitä todennäköisemmin henkilö on asioinut kokeilussa yksityislääkärillä.
Korotettuun tukeen ovat tarttuneet useammin myös henkilöt, joilla on aiempia käyntejä yksityislääkärillä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan ihmiset hakeutuvat mieluiten tuttuihin hoitopaikkoihin, mikä voi vähentää ihmisten siirtymistä julkiselta puolelta yksityiselle, vaikka kannustimena on suuri hintatuki.
Jopa puolet tuesta kuluu käynteihin, jotka olisi tehty joka tapauksessa
Valtio maksaa kokeilussa yli 65-vuotiaille vajaat 70 euroa tukea yhtä yksityislääkärikäyntiä kohti.
Asiakkaan maksettavaksi on jäänyt perusterveydenhuollon asiakasmaksun verran eli 30 euroa.
THL:n tutkimustulokset osoittavat, että suureksi korotettu Kela-korvaus todella kannustaa ihmisiä asioimaan yksityislääkärillä.
Huomattava osa tuista kohdistuu kuitenkin sellaisiin yksityislääkärikäynteihin, jotka olisi tehty kokeilusta huolimatta.
– Osa rahasta menee väkisinkin ihmisille, jotka olisivat muutoinkin asioineet palvelussa. Tutkimuksessa arvioimme, että noin puolet käynneistä olisi toteutunut joka tapauksessa ja noin puolet on uutta kysyntää, erikoistutkija Tapio Haaga sanoo.
Kun Kela-korvausta saa kokeilussa noin 70 euroa per käynti, ilman kokeilua sitä saa kahdeksan euroa.
Hallitus haluaa kokeilulle jatkoa
Hallitus yritti jo kautensa alussa keventää julkisen sektorin taakkaa Kela-korvauksia muuttamalla.
Tuolloin se korotti kahdeksan euron Kela-korvauksen 30 euroon. Kela-korvausten kustannukset lähes kolminkertaistuivat, mutta yksityislääkärien käyntimäärissä ei juuri näkynyt muutosta.
Viime syksynä hallitus palautti yksityislääkärien yleisen Kela-korvauksen 30:sta kahdeksaan euroon ja käynnisti nyt käynnissä olevan yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun.
Kokeiluun on varattu 120 miljoonaa euroa, mutta vähäisen käytön vuoksi määrärahoja on jäänyt käyttämättä runsaasti.
Hallitus antoi hiljattain eduskunnalle esityksen, jossa se ehdottaa kokeilun pidentämistä vuoden 2028 loppuun asti. Samalla henkilöä kohden korvattavien yksityislääkärikäyntien vuotuista määrää nostettaisiin nykyisestä kolmesta kuuteen.
Kokeilun kriitikot ehdottivat jo ennen kokeilun aloittamista, että jonoja saataisiin purettua tehokkaammin esimerkiksi palveluseteleillä.
Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi kokeilua ennalta tehottomaksi verovarojen käytöksi.
Myös THL arvioi jo kokeilun ehdotusvaiheessa, että se on kallis tapa yrittää purkaa hoitojonoja, ja että merkittävä osa lisärahoituksesta ohjautuu käynteihin, jotka tehtäisiin ilman lisätukeakin.

