Peruutetut luvat ovat asiantuntijoiden mukaan vain pisara meressä. Todellinen ongelma ovat luvattomat aseet.
Muutaman tuhannen aseluvan peruuttaminen ei muuta suurta kuvaa, kun puhutaan yleisestä turvallisuudesta. Näin sanoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin poliisihallituksesta Ylen aamussa ja Ykkösaamussa. Hänen mukaansa Suomessa on yhteensä noin 1,5 miljoonaa aselupaa.
– Valtaosa on ihan vastuullisia ampuma-aseen omistajia ja haltijoita, joilla ilman muuta pitää esimerkiksi harrastustoimintaan ja metsästämistä varten se ase olla, jos se peruste on katsottu ja lupaharkinnassa hyväksytty, sanoo Arvelin.
Poliisihallitus on aiemmin arvioinut, että kuluvan vuoden aikana peruutetaan jopa runsaat 6 200 aselupaa. Määrä on ennätyksellisen korkea.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessorin Matti Tolvasen mukaan aseluvan voi Suomessa menettää suhteellisen helposti. Hänen mukaansa luvan menettämiseen riittää esimerkiksi yksikin törkeä rattijuopumus yleisellä tiellä.
– Tyypillisesti tietysti aseella tehty rikos, toisen vahingoittaminen aseella tai aseella uhkaaminen johtavat ilman muuta kaikkien aselupien peruuttamiseen. Myös muu väkivaltarikos, pahoinpitely, laiton uhkaus, ja myöskin rikos, johon ei liity minkäänlaista väkivaltaa voi olla, ja onkin, tyypillisesti luvan peruuttamisperusteena.
Luvan menettämisen jälkeen aseen omistajalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä aseelle tapahtuu.
– Vaihtoehtoina ovat asehuutokauppa, tai aseen luovuttaminen henkilölle, jolle tämä aseen omistaja haluaa sen mahdollisesti myydä, tai sitten aseiden hävittäminen, jota sitten aika paljon tapahtuukin, kun poliisi ottaa ampupa-aseita haltuuun, kertoo Arvelin.
Todellinen ongelma ovat laittomat aseet
Kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta nostaa esiin tärkeän huomion, kun puhutaan asemääristä- ja luvista.
– Haasteena on, jos mietitään rikollisuuden näkökulmasta tai yhteiskuntaa uhkaavan käytöksen näkökulmasta, niin ovat nimenomaan luvattomat aseet. Se markkina on todella villi. Niitä on nykyään aiempaa helpompi hankkia verkon kautta ja myös muuten, toteaa Näsi.
Matti Tolvasen mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö tunnistaa varsin hyvin laittomiin aseisiin liittyvät ongelmat. Hän on ollut mukana oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jossa on tarkasteltu aserikoksia koskevan lainsäädännön muuttamista. Muutoksilla pyritään Tolvasen mukaan varautumaan pikemminkin tulevaisuuteen kuin reagoimaan nykytilanteeseen.
– Tarkoitus on muuttaa rikoslainsäädäntöä niin, että muun muassa laittoman aseen hallussapito yleisellä paikalla tai yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa täyttäisi jatkossa törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. Siihen yhdistyy se, että vähimmäisrangaistusta ollaan nostamassa neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen, Tolvanen selventää.
Luvattoman aseen kantamisesta on aiemmin voinut selvitä pelkällä sakkorangaistuksella. Matti Näsi pitää suunniteltuja lakimuutoksia selkeänä muutoksena nykyiseen linjaan. Hänestä on kuitenkin epävarmaa, miten hyvin muutoksilla pystytään ennaltaehkäisemään rikollista toimintaa.
Poliisi ei ota kantaa rangaistuksiin, joita tuomioistuimet langettavat, mutta suunniteltu lakimuutos on Arvelinin mukaan odotettu: parhaimmassa tapauksessa rikoslainsäädännöllä pystytään vaikuttamaan ihmisten käytökseen. Kuitenkin myös poliisi tunnistaa, että käytännössä asiat eivät aina toimi näin ideaalilla tavalla.
– Me ymmärretään varsin hyvin, että meillä on yhteiskunnassa rikollista-ainesta, joka viis veisaa millaista lainsäädäntöä meillä on. Ei tämmöisillä vaikuteta juuri siihen porukkaan, johon sillä haluttaisiin vaikuttaa. Ei se yksittäinen tekijä lopeta rikoksen tekemistä sillä, että minimirangaistusta nostetaan.