Arktisen keskuksen yliopistotutkija Sanna Kopran mukaan maiden tiivistyvä yhteistyö viittaa siihen, ettei Kiina aio jatkossakaan tuomita Venäjän hyökkäyssotaa.
Kiinalainen yhtiö MCC International Inc. Ltd. aikoo kehittää ja perustaa litium-kaivosta Murmanskin alueelle Venäjälle, kertoo norjalainen nettilehti The Barents Observer. Kaivos olisi suunnitelmien mukaan valmis vuonna 2030.
Suomalainen Kiinan ja geopolitiikan asiantuntija, yliopistotutkija Sanna Kopra Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta ei ylläty uudesta yhteistyöhankkeesta.
– Syventyvä talousyhteistyö Kiinan ja Venäjän välillä viittaa siihen, ettei Kiina aio jatkossakaan tuomita Venäjän hyökkäyssotaa, vaan on edelleen halukas hyödyntämään Venäjän talousmahdollisuuksia, mikä taas ei helpota ainakaan Kiinan ja lännen kiristyviä suhteita, Kopra toteaa puhelimitse.
Kyse on Venäjän suurimmasta litium-esiintymästä. Venäläinen uutistoimisto TASS uutisoi tammikuussa, että kyseisen Murmanskin alueella olevan Kolmozerskojen esiintymän käyttöönotto turvaisi yli puolet koko Venäjän litium-tarpeesta.
Esiintymässä on myös muita harvinaisia metalleja niobiumia, tantalumia ja berylliumia.
Niitä käytetään muun muassa teräksen lujittamiseen, suihku- ja rakettimoottoreihin sekä ydinreaktoreihin. Litiumia tarvitaan muun muassa akkuihin, lentokoneisiin, lyijyn lujittamiseen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkkeisiin.
– Ihan varmasti yhteistyöhankkeissa voi olla myös sotilaallisia pyrkimyksiä, mutta ensisijaisesti näen tämän taloudellisena ja yhteiskunnallisena yhteistyönä. Totta kai niissä on myös kaksoiskäyttöpotentaalia, Sanna Kopra pohtii.
Kiinan näkökulmasta litiumkaivos on vihreää teknologiaa
Kiina haluaa kehittyä korkean teknologian ja vihreän tai puhtaan teknologian osaajana.
– Kiina on erittäin kiinnostunut investoimaan vihreän teknologian aloihin. Kiinan ja Venäjän taloudellinen yhteistyö on lisääntynyt jo vuosien ajan. Venäjällä on yhä vähemmän muita ulkomaalaisia investoijia, Kopra sanoo.
Voiko litium-kaivoshanketta Murmanskin alueella pitää vihreänä tai puhtaan teknologian hankkeena?
– Ei sinänsä vihreänä, mutta Kiinan näkökulmasta se on ilman muuta vihreää teknologiaa. Se on pois öljystä ja hiilestä, jotka ovat ”likaisia” sektoreita, joita Kiinassa on edelleen hyvinkin paljon. Kiinan näkökulmasta Venäjän kaasuhankkeet on puhtaita. Kaikki mikä liittyy akkuteollisuuteen, on vihreää, koska niillä kehitetään sähköautoja ja se vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Sanna Kopra kertoo.
Kyseinen litium-esiintymä Kolmozerskoje sijaitsee Kuolan niemimaan keskiosissa saamelaiskylä Luujärveltä noin 85 kilometriä itään. Lähellä on myös Venäjän valtion luonnonsuojelualue.
Toisen suojelualueen statusta on kuitenkin hiljattain muutettu The Barents Observerin mukaan toisella puolella Luujärveä olevan Seidozeron kohdalla, se muutettiin ”erityisluonnonsuojelualueesta” ”luonnonpuistoksi”. Muutosta perustellaan turistien paremmalla pääsyllä alueelle. Päätöksessä myös sallitaan maanalaiset tutkimukset ja etsinnät, jotta alueelta voisi löytää tarpeellisia raaka-aineita.
Perusteena omavaraisuus, mutta kiinalaisrahoitus vie sananvaltaa Kiinaan
Oikeudet tähän litium-esiintymään on venäläisillä valtio-omisteisilla kaivosyhtiö Nornickelillä ja ydinvoimayhtiö Rosatomilla, jotka ovat perustaneet yhteisyrityksen nimeltä Poljarnyi Litij (suom. Napaseudun litium). Tavoitteena on yhtiöiden tiedotteen mukaan tuottaa koko prosessi ”kaivoksesta sähköautoksi”. Kaivoksen tarvetta venäläisyhtiöt perustelevat teollisuuden kehittämisellä ja omavaraisuudella.
Yliopistotutkija Sanna Kopra ei tunne juuri tätä hanketta, mutta yleisesti hän sanoo Venäjän olevan yhä riippuvaisempi Kiinasta.
– Jos kiinalaisen rahoituksen osuus on hankkeessa merkittävä, on vaikea puhua Venäjän omavaraisuudesta. Silloinhan Kiinalla on sananvaltaa, miten raaka-aineita käytetään ja mihin niitä kuljetetaan. Venäjä haluaa päästä hyötymään arktisista resursseistaan, ja koska venäläisillä ei ole tällä hetkellä muita investointikumppaneita, niin näyttää luontevalta, että kumppanina on Kiina. Yksin Venäjä ei pysty siihen, Sanna Kopra sanoo.
Nornickelin Telegram-viestipalvelussa julkaiseman postauksen mukaan kiinalaisyritys MCC International Incorporation Ltd. on pekingiläinen suunnittelutoimisto ja yksi maailman suurimmista teollisuusyrityksistä, joka on erikoistunut muun muassa metallurgiaan.
– Kokenut kiinalainen partneri auttaa nopeammin luomaan korkean teknologian akkuteollisuutta Venäjällä ja vastaamaan nopeammin Venäjän ja maailman kasvavaan litiumin kysyntään sekä siirtymään nopeammin mineraaliesiintymien kehittämisestä täyteen litium-tuotteiden tuotantoon, sanotaan Nornickelin Telegram-postauksessa 30. heinäkuuta.
Myös Suomessa esiintyy litiumia muun muassa Pohjanmaalla, jossa toimii kansainväliseen konserniin kuuluva Keliber-niminen yhtiö.
Venäläinen Nornickel jalostaa nikkeliä myös Suomessa, Harjavallassa.
