Toukokuussa ilmaan noustiin yli 300 kertaa, kesäkuussa taas noin sata. Heinäkuussa palolentotoiminta hiljeni.
Palovalvontalennot ovat tänä kesänä painottuneet lämpimälle ja kuivalle toukokuulle.
Valtaosa maastopalojen havaitsemiseksi suoritetuista lennoista tehtiin koko maassa toukokuun lopulla.
Tuolloin ilmaan noustiin yli 300 kertaa, kesäkuussa taas noin sata kertaa.
Tähän mennessä koko maassa on lennetty reilut 440 lentoa.
Viime vuonna koko maan saldo oli lähes 450 palolentoa ja vilkkaana vuonna kuten vuonna 2021 lentoja kertyi lähes 900.
– Kautta on vielä jäljellä, mutta loppukesästä yökaste hillitsee kuivuutta. Tilastollisesti sadetta saadaan eniten yleensä heinä-elokuussa, sanoo palolennoista vastaavan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Anna Mattila.
Sateiden myötä heinäkuussa toiminta hiljeni, ja lähtöjä kertyi enää 13 koko Suomessa.
Kevään ja kesän lennoilta on havaittu 129 paloa. Pelastuslaitoksen yksiköitä on opastettu lähes 30 kertaa.
– Pelastuslaitos on tänäkin vuonna ehtinyt torjumaan paloja vielä alkuvaiheessa, joten selkeää rahallista hyötyä toiminnasta on. Kun palo havaitaan alkuvaiheessa ja sammutus on nopeaa, hillitsee se myös hiilidioksidipäästöjä.
Tavoitteena onkin estää laajojen ja pitkäkestoisten maastopalojen syntyminen, Mattila summaa.
Eniten lentoja on lennetty eteläisimmässä Suomessa eli Varsinais-Suomen, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien reiteillä.
Lisää: Maastopaloista varoittaminen keveni: käytössä enää yksi varoitus, jonka aikana tulitikut on syytä pitää taskussa
Ilmastonmuutos pidentää palokautta?
Tähystyslennot nousevat ilmaan, kun Ilmatieteen laitoksen tuottama maastopaloindeksi nousee yli neljän.
Jos maasto on äärimmäisen kuivaa, ja indeksi nousee reilusti yli viiden, tähystäjät lentävät kaksi lentoa päivässä.
Ilmaston lämpenemiseen on varauduttava myös tähystyslennoissa. Siitä on viitettä jo tulevaisuuden mallinnuksissakin.
– Maastopalokausi voi jatkossa alkaa aiemmin keväällä ja jatkua pidemmälle syksylle, pelastusylitarkastaja Anna Mattila sanoo.
Siksi keskeinen tavoite on saada myös entistä tarkempia sääennusteita ja analyysiä maaston syttymis- ja paloherkkyydestä.
– Niiden pohjalta voidaan arvioida paremmin, millainen metsäpalon syttymisriski on milläkin alueella. Ja kohdentaa sitten tähystystoimintaa merkittäville riskialueille.
Tänä kesälle palovalvontatoimintaan on myönnetty 1,2 miljoonaa euroa. Tähän mennessä reilut puolet siitä on käytetty.
Mattila toteaa, että esimerkiksi pohjoisimmassa Lapissa on edelleen kuivaa, vaikka eletään jo elokuuta.
– Yhdellä pohjoisimmista reiteistämme lennettiin ensimmäiset tähystyslennot vasta heinäkuussa.
