Ekaluokan aloittavia on nyt historiallisen vähän. Seitsemänvuotiaiden ikäluokat pienenevät kaikkialla Suomessa.
Taina Nuutinen-Kallio
Jyri Tynkkynen
Matti Kurkela
Katja Wallenius
Elina Ervasti
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vaaleanpunainen reppu hohtaa uutuuttaan. Penaalissa on lyijykyniä, paljon värikyniä ja ihana kumi – yksisarvinen, jolla on sateenkaarisatula.
Seitsemänvuotias Elli Ryynälä on valmis aloittamaan koulutaipaleensa pienen Louen koulun ainoana ekaluokkalaisena.
Louen kyläkoulu sijaitsee Lapissa, noin 3000 asukkaan Tervolan kunnassa.
Pienessä koulussa on kolme eri yhdysluokkaa, joista Ryynälä käy 0–2-luokkaa.
– Tykkään olla pienessä luokassa, enkä haluaisi isompaan, hän tuumaa.
Luokan seinillä on aakkostauluja, takaosassa sijaitsevissa laatikoissa on oppimista tukevia leikkivälineitä, kuten leikkihiekkaa ja rakennuspalikoita. Luokassa on pulpetteja kolmessa rivissä, ja jos Ryynälä saisi päättää, istuisi hän edessä keskirivillä.
Louen koulun 0–2-luokan opettaja Meeri Peura kertoo, että tällaisen yhdysluokan opettaminen vaatii paljon suunnitelmallisuutta.
– Kolme eri ryhmää ja eritasoiset oppilaat tuovat toki omat haasteensa opetukseen, mutta lapset oppivat myös yli luokka-asterajojen. Lapset tulevat hyvin toimeen ja tarvittaessa auttavat toisiaan.
Vaikka luokka on Elli Ryynälälle tuttu esikouluvuodesta, myöntää hän jännittävänsä koulun alkua.
– Ekalla saadaan ainakin kirjoja ja varmaan läksyjä, Ryynälä tietää.
Katso koneesta, miten ekaluokkalaisten määrä kehittyy tulevina vuosina
Tänä syksynä Suomessa koulun aloittaa ennätyksellisen vähän ekaluokkalaisia, noin 54 000 pientä koululaista.
Ylen kone näyttää, että 7-vuotiaiden määrä laskee myös tulevina vuosina. Vielä vuonna 2020 seitsemänvuotiaita oli noin 60 000.
– Nyt näyttää olevan sellainen kehitys, että vielä muutaman vuoden koulunsa aloittavien ikäryhmä pienenee ja jää vähän alhaisemmalle, noin 50 000 oppilaan tasolle, ellei yllättävää muutosta tapahdu vuosien varrella, sanoo erikoistutkija Irma Garam Opetushallituksesta
Opetushallituksen ennusteen mukaan seitsemänvuotiaiden määrän arvioidaan pienenevän vuoteen 2040 mennessä koko maassa lähes viidenneksen.
Isoimmissa kaupungeissa pudotus on pienintä ja Tampereella ja Vantaalla määrän ennustetaan jopa hieman kasvavan.
Enemmän yhteistyötä koulujen kesken
Kunnat reagoivat väheneviin oppilasmääriin sulkemalla pieniä kouluja.
Opetushallituksen mukaan koulujen määrä on puolittunut 2000-luvulla ja samalla koulujen keskimääräinen koko on kasvanut.
Perusopetuksen asiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta arvelee, että oppilasmäärien putoamisen myötä kouluja lakkautetaan myös tulevaisuudessa.
– En usko, että tältä kehitykseltä voidaan välttyä.
Kuntaliitto auttaa kuntia kehittämään tapoja lisätä koulujen yhteistyötä jopa kuntarajojen yli. Suomessa on kymmenen pilottialuetta, joilla yhteensä 39 kuntaa keksii ratkaisuja perusopetuksen saatavuuden parantamiseen tilanteessa, jossa lasten määrä vähenee.
– Kunnissa halutaan kehittää etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta siten, että opetusta annetaan koululta toiselle koululle verkkovälitteisesti, tähdentää Mari Sjöström Kuntaliitosta,
Kasvatustieteen tohtori, Lapin yliopiston harjoittelukoululta eläköitynyt Heikki Ervast on viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan tarkastellut peruskoulun tulevaisuutta Lapissa. Hänen mukaansa tulokset ovat yleistettävissä muihinkin maakuntiin.
Ervastin mukaan digitaalisuus ja yhteistyö kyläkoulujen välillä tuo pienille kouluille lisäaikaa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:[email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
