Nato on välttänyt sotilaiden viemistä Ukrainaan, jotta se ei ärsyttäisi Venäjää ja joutuisi sodan osapuoleksi, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Missä menee se raja, jota ei saa ylittää, jotta Nato ei tule Ukrainan sodan osapuoleksi ja ärsytä Venäjää? Lännen käsitys niin sanotusta punaisesta linjasta on siirtynyt jo monta kertaa.
Viime viikkoina Ukraina on joutunut ahtaammalle kuin kertaakaan sitten sodan alun puolustautuessaan Venäjän hyökkäykseltä. Siksi länsi miettii kuumeisesti, miten auttaa Ukrainaa selviämään.
Mediassa on ollut keskustelua, lähettävätkö jotkut maat joukkojaan Ukrainaan, jos maa on vaarassa hävitä sodan, ja mihin Ukraina saa käyttää sille lahjoitettuja tehokkaita aseita. Molemmat ovat olleet tuskaisen vaikeita kysymyksiä, koska länsi pelkää Venäjän reaktiota.
Samaan aikaan tiedetään, että jo nyt Ukrainassa käy tai on jonkin verran länsimaiden sotilaita erityyppisissä koulutustehtävissä. Virallisesti mikään Nato-maa ei ole lähettänyt sotilaita Ukrainan maaperälle.
Ukrainaa ei myöskään ole varsinaisesti kielletty ampumasta lahjoitetuilla aseilla Venäjän puolelle. Esimerkiksi Yhdysvallat tai Suomi eivät ole rohkaisseet tai rajoittaneet aseiden käyttöä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi helmikuussa, että Ukrainalla on oikeus iskeä Venäjän sotilaskohteisiin.
Punaisen linjan ylittäminen nousee tällä viikolla esiin myös siksi, että Ukraina näyttää saavan sotilaskouluttajia lännestä. Ranska keskustelee Ukrainan kanssa kouluttajien lähettämisestä Ukrainan maaperälle. Asiasta kertoo esimerkiksi Ranskan yleisradio. Mahdollisesti muutama muukin maa harkitsee. New York Timesin mukaan Yhdysvalloissa on noussut esiin mahdollisuus kouluttaa ukrainalaisia Puolan rajan tuntumassa Lvivissä. Venäjä on kuitenkin iskenyt sinne jatkuvasti.
Alakynnessä oleva Ukraina on aloittamassa uuden liikekannallepanon, jotta rintamalle saadaan lisää sotilaita. Diplomaattilähteen mukaan tarve on kouluttaa 150 000 sotilasta.
Tällaisen määrän kouluttaminen on Ukrainalle työlästä. Kaikkia tuskin voidaan kuljettaa ulkomaille koulutettavaksi.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron säväytti helmikuussa aloittamalla keskustelun, että maajoukkojen lähettämistä Ukrainaan ei tule sulkea pois. Muut maat kertoivat nopeasti julkisuuteen, että kukaan ei suunnittele joukkojen lähettämistä.
Jos Ukrainassa on Nato-maiden kouluttajia, ne ovat sitä miltä näyttävätkin: Naton sotilaita.
Macron perusteli tuolloin avaustaan sillä, että monet asiat ovat Euroopan mielestä olleet mahdottomia, mutta silti niin on lopulta tehty. Euroopan valtiot eivät ensin mielestään voineet lähettää panssarivaunuja tai hävittäjiä Ukrainalle, mutta silti niitä lahjoitettiin.
Kouluttajien lähettäminen ei ole sama kuin taisteluun osallistuvien joukkojen lähettäminen. Mutta jos Ukrainassa on Nato-maiden kouluttajia, ne ovat sitä miltä näyttävätkin: Naton sotilaita.
Venäjän on pelätty laajentavan sotaa tai kostavan, jos Nato osallistuu sotaan. Suoria vastatoimia ei ole kuitenkaan toistaiseksi nähty.
Viime päivien ja viikkojen sabotaasit ja muut hybridisodankäynnin keinot voivat olla pelottelua, että länsi varoisi Ukrainan tukemista, jolloin maa jäisi Venäjän armoille.
Ranskan ja mahdollisesti joidenkin muiden maiden koulutussuunnitelmat hipovat taas sitä rajaa, mihin asti Ukrainaa voi auttaa. Linja muuttuu taas.
Myös Euroopan instituutiot joutuvat ottamaan asian pöydälleen. Euroopan unionin ulkoministerit puhuivat asiasta eilen, eikä asiasta saavutettu yksimielisyyttä. Naton ulkoministerit keskustelevat kouluttajista tänään torstaina alkavassa kokouksessaan Prahassa.
Nato tekee eron siinä, että se ei yhteisesti suoraan lahjoita aseita Ukrainalle, vaan päätökset ovat jäsenmaiden omia. Todennäköisesti suhtautuminen jäsenmaiden ratkaisuihin kouluttamisesta Ukrainassa on saman tyyppinen. Jäsenmaat saattavat niin tehdä, mutta Nato ei halua osapuoleksi.
Suomi ei aio lähettää kouluttajiaan Ukrainaan, ainakaan nyt, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylelle keskiviikkona. Suomi kouluttaa ukrainalaisia Britanniassa ja Puolassa.
Häkkänen perustelee kantaansa sillä, että Ukraina on sotatoimialuetta.
Puolustusministeri ei ota kantaa siihen, miten muut maat toimivat, vaan se on jokaisen oma ratkaisu.
Sodan keskellä toimimisessa on riskinsä. Naton ja EU:n on keskusteltava asiasta myös siksi, että Ukrainaan lähetettävät kouluttajat voivat joutua vaaraan. Jonkun on kannettava vastuu, jos jotain tapahtuu.