Tapaus kuvastelee sitä, miten poikki Venäjän ja Itämeren Nato-maiden puhevälit ovat, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.
Heikki HeiskanenVenäjän-kirjeenvaihtaja
MOSKOVA Venäjän puolustusministeriön aikeet muuttaa Suomenlahden merirajoja tulivat julkisuuteen yllättäen tiistai-iltana, kun Venäjän media bongasi hallituksen asiakirjaportaalissa luonnoksen, jossa hanke esiteltiin.
Yllätyksenä tällaiset kaavailut tulivat Suomen ja Liettuan hallituksillekin.
Asiakirjassa puolustusministeriö perusteli merirajojen muuttamista ilmoitusluontoisena toimena: Vuoden 1985 linjaukset eivät enää vastaa nykyisiä maantieteellisiä oloja.
Tekstin mukaan ministeriön tarkoitus on muuttaa luetteloa maantieteellisistä pisteistä, joiden mukaan aluevesien rajat mitataan.
Itse asiakirjasta oli vielä vaikea päätellä, mihin rajalinjauksia tarkalleen ottaen siirrettäisiin ja miten Venäjän aikeet suhteutuvat Suomen ja Liettuan merirajoihin.
Venäjän mediassa ja Ilta-Sanomissa on siteerattu luetteloa näistä pisteistä. Keskiviikkona sellaista liitettä ei portaalin sivuilla enää näkynyt.
Kremlissä asiaa kommentoi presidentin edustaja Dmitri Peskov. Hän kehotti kysymään yksityiskohtia ministeriöltä ja sanoi, että esityksellä ei ole poliittista taustaa.
Keskipäivän aikaan ”sotilaallis-diplomaattinen lähde” ehätti kiistämään venäläisille uutistoimistoille Tassille, RIA Novostille ja Interfaxille, että Venäjä aikoisi muuttaa rajojaan.
– Mitään aikeita tarkastella uudelleen Itämeren aluevesien, talousvyöhykkeiden, rannikon mannerjalustan leveyttä tai Venäjän valtionrajan linjausta ei ole ollut eikä ole, lähde sanoi.
Seuraavaksi koko esitys katosi hallituksen portaalista. Haulla tulee eteen vain teksti: Projekti on poistettu.
Alkaa vaikuttaa, että ministeriön esitys on vedetty takaisin. Varma ei tietenkään voi olla.
Jäljellä on hämmennys. Aina voi spekuloida, että joku Venäjän virkakoneistossa halusi lähettää viestiä, miten hankaliksi asiat voivat tulevaisuudessa mennä Itämerellä.
Venäjää ei tunnetusti lämmitä ajatus Itämerestä Naton sisämerenä.
On myös mahdollista, että Venäjän hallinnossa on ollut sisäistä ristivetoa.
Ehkä puolustusministeriö oli ylivilkas ja astui esityksellään toisen viranomaisen tontille ja varpaille.
Rajalinjaukset eivät varsinaisesti kuulu puolustusministeriön alaan – ennen kuin rajoja lähdetään voimatoimin muuttamaan.
Näin Suomen ulkoministeri kommentoi asiaa:
Tilanne kertoo toki siitä, miten täydellisen katkoksissa puheyhteydet Venäjään tällä hetkellä ovat.
Jos kyseessä olikin viaton koordinaattien tarkistus, Venäjän viranomaiset olisivat toki voineet informoida asiasta etukäteen naapurimaitaan.
Venäjää ovat ärsyttäneet taannoiset puheet venäläistä öljyä kuljettavien tankkerien tarkastamisesta ja pysäyttämisestä Tanskan salmissa.
EU-maiden huolena on tankkerien varjolaivasto, jonka avulla Venäjä on pyrkinyt kiertämään öljyn hintakattoa. Venäjä on jo varoitellut Tanskaa ryhtymästä tarkastuksiin.
Jos rajantarkistusesityksen ajatuksena oli lähettää jonkinlainen varoitus Nato-maille, Venäjän viestintä ei ainakaan hillinnyt tunnelmia.
Pikemminkin julkisuuteen nousi taas vaatimuksia vastata Venäjälle mahdollisimman kovasti, esimerkiksi purkamalla Ahvenanmaan demilitarisointi.