Entinen kyläkoulu Lohjan Hyrsylässä on saanut uuden elämän portugalilaislähtöisen arkkitehdin Pedro Aibéon käsissä. Hän osti koulun viisi vuotta sitten ”koska se oli myynnissä”.
Todellinen syy oli paljon miehen heittämää vitsikästä perustelua syvempi. Aibéo paheksuu pitkin Eurooppaa rehottavaa trendiä, jossa rakennusyhtiöt purkavat olemassaolevia taloja uusien ja tuottavampien asuntojen tieltä.
Pula kohtuuhintaisista asunnoista on noussut tulevien EU-vaalien alla puheenaiheeksi monessa Euroopan maassa.
– Ihmiset asuvat kuin kenkälaatikoissa ja tuntuu, että sijoittajien päätarkoitus on saada mahdollisimman paljon tuottoa neliöitä kohden, muusta viis, Aibéo paheksuu.
Hyrsylän koulu on Aibéon perustaman Gamified Cohousing -yrityksen pilottikohde Suomessa.
Talossa on kolme vuokrahuonetta, viisi asuntoa ja runsaasti asukkaiden yhteisiä tiloja sekä laajat piha-alueet.
Vuokraa voi rahan lisäksi maksaa yrityksen kehittämän mobiilipelin kautta määrittyvillä ja tosielämässä suoritettavilla töillä ansaituilla pisteillä.
Perusvuokra on 10–12 euroa neliöltä.
– Periaatteessa täällä on mahdollista asua vaikka ilmaiseksi, jos on oikein ahkera. Jos ei tee mitään, asuminen maksaa sitten vastaavasti enemmän, Aibéo tiivistää.
Moni talon asukas kertoo muuttaneensa entiseen kyläkouluun nimenomaan edullisten asumiskulujen ja ympäröivän luonnon perässä.
– Tämä on minulle hyvä ja edullinen tukikohta, josta voin näin eläkepäivinä kätevästi tehdä reissuja muualle. Kesällähän tämä on upea paikka, mutta talvella on toki kaikenlaista, lumitöitä ja muuta, reilun vuoden talossa asunut Mikko Kamula pohtii.
Asuntopula vaivaa pitkin Eurooppaa
Esimerkiksi Hollannissa kasvava asuntopula herättää maahanmuuttovastarintaa ja kasvattaa sitä kautta radikaalioikeiston kannatusta.
Äärioikeisto on saavuttanut vaalivoiton Portugalissa ja näyttää yhä kasvattavan suosiotaan esimerkiksi Saksassa. Tämä voi näkyä myös loppuviikon aikana kaikissa EU-maissa käytävien europarlamenttivaalien lopputuloksessa.
Eurostatin vuoden 2022 tilastosta ilmenee, että euroissa mitattuna EU:n suurimmat asumismenot asukasta kohden ovat Islannissa ja pienimmät Turkissa.
Eurostat määrittelee ylikuormittuneiksi sellaiset taloudet, joiden yhteenlasketuista nettotuloista yli 40 prosenttia menee asuinmenoihin. Eniten tällaisissa talouksissa asuvia ihmisiä on väkilukuun suhteutettuna Kreikassa ja vähiten Kroatiassa ja Slovakiassa.
Europarlamentilla ei kuitenkaan ole suoraa toimivaltaa asuntopolitiikassa, perussuomalaisten europarlamentiaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner kommentoi sähköpostitse.
– EU kuitenkin tukee jäsenvaltioita suosituksilla, rahoituksella, tiedonkeruulla ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla. Epäsuorasti EU voi vaikuttaa asuntotarjontaan esimerkiksi finanssipoliittisten sekä kilpailu- ja valtiontukisääntöjen kautta.
Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsän mielestä EU:n pitäisi ryhtyä purkamaan ongelmallista tilannetta mahdollisimman nopeasti.
– EU tarvitsee asuntostrategian ja päätökset asunnottomuuden poistoon sekä kohtuuhintaisen asumisen laajentamiseen. Tällä hetkellä voittajia ovat suuret asuntosijoittajat ja yritysvuokranantajat, vaikka meidän pitäisi mahdollistaa edulliset kodit ja hyvän elämän edellytykset kaikille.
Toistaiseksi paras vaihtoehto
Alkukesän helteisessä vehreydessä pallogrillin äärellä yhteisöllinen asuminen näyttää parhaat puolensa, mutta pelkkää onnea ja auvoa ei Pedro Aibéokaan vuokralaisilleen lupaa.
– Totta kai aluksi kaikki on aina ihanaa, mutta ryhmädynamiikka muuttuu, kun joku muuttaa sisään tai ulos, tulee eroja tai muuta vastaavaa. Mitään isompia ongelmia ei kuitenkaan ole koskaan ollut, Aibéo summaa.
Aibéon perustamalla yrityksellä on neljä vastaavaa kohdetta muualla Suomessa ja hänelle tarjotaan jatkuvasti lisää käyttämättömäksi jääneitä vanhoja taloja.
Kokeellisen projektin toteuttaminen olisi voinut olla monessa muussa maassa halvempaa, mutta ei välttämättä helpompaa. Myös Aibéo itse on asettunut Suomeen.
– Täällä on turvallista. Tässä koulussa ei esimerkiksi ollut lukkoja ovissa ensimmäiseen neljään vuoteen. Se kertoo aika paljon. Täällä asiat ainakin useimmiten sujuvat juuri niin kuin on sovittu ja viranomaisten kanssa asioiminen on mutkatonta, Aibéo summaa.
Mikko Kamula ei usko asuvansa loppuelämäänsä Hyrsylässä, vaikka tällä hetkellä ja tähän elämäntilanteeseen paikka onkin juuri se oikea.
– Minulla on perhettä muualla Suomessa ja luulen, että heitä tulee kyllä jossain vaiheessa ikävä.