Espanjan Fuengirolassa toimiva Aurinkorannikon suomalainen koulu on toiminut perusopetuslain vastaisesti, toteaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).
Noin 300 oppilaan koulun opetusluvan haltijana on puolentoista vuoden ajan toiminut säätiö, jolla ei ole ollut omia opettajia.
Ministeriön asiaa koskevan esittelymuistion mukaan koulun opettajat ovat olleet koko ajan työsuhteessa yhdistykseen, joka toimi opetuksen järjestäjänä ennen säätiötä.
OKM:n mukaan tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että säätiön oppilaille kirjoittamien todistusten oikeudellinen asema on epäselvä.
Koulu syyttää omituisesta tilanteesta espanjalaista byrokratiaa.
Kyseessä ei ole ainoa koulun toimintaan liittyvä epäselvyys.
Tammikuun alussa Yle kertoi, että osa koulun opiskelijoista asuu Espanjassa käytännössä pysyvästi, vaikka opetusluvan ja valtiolta saadun rahoituksen ehtona on, että opetusta annetaan tilapäisesti Espanjassa asuville suomalaisille. OKM selvittää myös tätä asiaa.
Mistä on kyse?
Ulkomailla toimivat ulkosuomalaiset koulut ovat yksityisiä kouluja, jotka saavat pääosan rahoituksestaan Suomen valtiolta. Fuengirolassa toimiva Aurinkorannikon suomalainen koulu on kouluista suurin.
Vuoteen 2022 asti koulun opetuksen järjestäjänä Fuengirolassa toimi Aurinkorannikon koulun kannatusyhdistys.
Kesäkuussa 2022 opetuslupa siirtyi yhdistykseltä perustetulle Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiölle. Samalla yhdistyksen varojen, velkojen ja työntekijöiden oli tarkoitus siirtyä säätiölle.
Perusopetuslain mukaan opetusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvan hakijalla on riittävä määrä opetushenkilöstöä.
Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiö ei ole kuitenkaan missään vaiheessa ollut koulun opettajien työnantaja, vaan opettajat ovat olleet koko ajan työsuhteessa kannatusyhdistykseen.
Koska opettajien työnantaja on ollut yhdistys, OKM tulkitsee, että yhdistys on myös ollut opetuksen tosiasiallinen järjestäjä.
Tämä on ongelmallista siksi, koska yhdistyksellä ei ole ollut opetuslupaa.
…oppilaat ovat säädösten valossa arvioiden kotiopetuksessa, koska Yhdistyksellä ei ole opetuksen järjestämislupaa, eikä siten myöskään järjestämislupaan perustuvaa oikeutta kirjoittaa juridisesti relevantteja todistuksia.
Ote OKM:n asiaa koskevasta muistiosta.
Ministeriö selvittää todistusten oikeudellista asemaa
OKM:n asiaa käsittelevässä muistiossa kuvaillaan vallinnutta tilannetta kohtuuttomaksi ”oppilaiden oikeusturvan kannalta”.
Tällä ministeriö viittaa siihen, että säätiö, joka kirjoitti oppilaiden todistuksia 1,5 vuoden ajan, ei ole ollut opetuksen tosiasiallinen järjestäjä.
OKM:n hallitusneuvos Anne-Marie Brissonin mukaan näiden todistusten asema pitää selvittää huolella.
– Kaiken kaikkiaan todistusasia on epäselvä. Asia pitää selvittää perusteellisesti, Brisson sanoo.
Pätevää peruskoulutodistusta tarvitaan esimerkiksi lukioon haettaessa.
Toistaiseksi ongelma on ratkaistu niin, että ministeriö on myöntänyt koulun yhdistykselle määräaikaisen opetuksen järjestämisluvan, kunnes koulun tehtävät saadaan onnistuneesti siirrettyä säätiölle.
Säätiön on tarkoitus aloittaa opetuksen järjestäjänä heinäkuussa.
Koulu syyttää espanjalaista byrokratiaa
Koulun kannatusyhdistys ei antanut Ylelle haastattelua, vaan yhdistyksen puheenjohtaja Niina Ristolainen vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
Ristolainen perustelee tilanteeseen päätymistä espanjalaisella byrokratialla. Espanjan lainsäädäntö ei mahdollista ulkomaisen säätiön toimimista työnantajana Espanjassa, ennen kuin se on tullut rekisteröidyksi Espanjan säätiörekisteriin. Tämä on Ristolaisen mukaan tullut yhdistykselle yllätyksenä.
– Tarkoitus on siirtää henkilöstö säätiön palvelukseen heti, kun se on Espanjan lainsäädännön mukaan mahdollista. Siirtymäajasta on kuitenkin tullut Espanjan byrokratian vuoksi yllättävän pitkä.
Tilanne kuitenkin korjattiin vasta, kun asian laita ilmeni Suomen opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ristolainen ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, mikseivät koulun päätöksentekijät oma-aloitteisesti hakeneet opetuslupaa takaisin yhdistykselle.
Ristolainen kertoo, että yhdistys on kysynyt asiassa neuvoa lakimieheltä. Ristolaisen mukaan oppilaiden tai oppilaiden vanhempien ei tule olla huolissaan asiasta.
– Koulun näkemyksen mukaan asiassa ole edelleenkään mitään sellaista ongelmaa, josta pitäisi olla huolissaan.
