”Koskien ärjyt ja surkeat suot…”
Kainuu.
Kun eteläsuomalainen pohtii Suomen kasvualueita, ensimmäisenä ei tule mieleen tuo syrjäinen maakunta Itä- ja Pohjois-Suomen välimaastossa. Ei se ehkä olisi tullut mieleen edes Ilmari Kiannoille, joka toistasataa vuotta sitten sanaili maakunnalle tunnussävelmää.
Kuitenkin vuosien 2015 ja 2025 välillä Kainuun bruttokansantuote on kasvamassa Suomen maakunnista kaikkein voimakkaimmin – jopa 24 prosenttia. Koko Suomen kasvu jää tuolla kymmenen vuoden aikaperiodilla 11 prosenttiin.
Luvut perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin sekä Osuuspankin tänään julkaisemaan ennusteeseen.
Maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen toteaa Kajaanin torilla, että kainuulaisille uutinen ei ole mikään yllätys.
– Nälkämaan laulu tarkoittaa Kainuussa menestyksen nälkää. 2015 vuodesta lähtien Kainuu on ollut rakennemuutosalue ja kainuulaiset ovat määrätietoisesti tehneet siitä positiivisen rakennemuutoksen.
Vuonna 2008 lopetti paperitehdas. Vuonna 2015 tapetilla oli Talvivaara. Niistä on kuitenkin menty eteenpäin.
Kaivoksen konkurssin tuhkista nousi kuitenkin Terrafame, joka kaivostoiminnan lisäksi pyörittää nykyisin esimerkiksi akkukemikaalitehdasta. Sen lisäksi Kainuun tukijalkoja ovat biotalous ja matkailu – sekä uusina toimialoina peliala ja datakeskukset. Tänä vuonna uutiset ovat kertoneet jo esimerkiksi biojalostamosta, uudesta valtavasta datakeskuksesta ja Vuokatin matkailuhankkeista.
– Eli ei ole jääty yhden kortin varaan vaan on rakennettu monipuolinen paketti talouden pohjalle. Ja tämä alkuvuosi on pitänyt sisällään todella massiivisia investointeja Kainuuseen, siitäkään näkökulmasta tämä uutinen ei yllättänyt, Pirkkalainen kehaisee.
Kainuun lisäksi maakuntien kärkikolmikkoon nousee toiselle sijalle Pirkanmaa, jonka kansantuote kasvaa OP:n ennusteessa vuosikymmenen aikaperiodilla 20 prosenttia, sekä kolmoseksi Pohjois-Pohjanmaa, joka kasvaa 17 prosenttia.
Mikä on kärkimaakuntien salaisuus? Voit kuunnella maakuntien johtajien arviot tämän jutun alun videolta.
Suomen keskimääräistä kasvua nopeammin kasvavat ennusteen mukaan vuosina 2015–2025 myös Varsinais-Suomi (16 %) ja Uusimaa (15 %). Alla oleva kartta näyttää kokonaiskuvan.
Häntäpäässä Ahvenanmaa, Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa
Yllä olevalla kartalla kaikkein heikoimmalla sinisellä on merkitty Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja aivan pohjimmaisena pieni Ahvenanmaa.
Ahvenanmaan bruttokansantuote näyttää supistuvan OP:n ennusteen mukaan vuosina 2015–2025 peräti seitsemän prosenttia. Maakuntahallituksen liiketoiminnasta ja ympäristöstä vastaava ministeri Jesper Josefsson tietää hyvin, mistä heikko tulos johtuu.
– Suurin syy kasvun jämähtämiseen on merenkulussa, joka on ollut laskussa vuodesta 2008 lähtien. Aluksia on liputettu Ruotsin lipun alle ja se näkyy suoraan bruttokansantuotteessamme. Yksi suurimmista yrityssektoreistamme on myös turismi, joka ei ole vielä toipunut koronan iskusta, hän sanoo.
Toisaalta pankkiala ja it-ala kasvavat Josefssonin mukaan voimakkaasti – ilman niitä lasku olisi ollut paljon jyrkempää.
Ahvenanmaalla on suuria suunnitelmia myös merituulivoiman suhteen. Sen toivotaan tuovan sekä verotuloja että työpaikkoja varsinkin voimaloiden rakennusaikana.
Mielikuvissa on virhe
Kokonaisuutena maakuntien talouskehitys näyttää nyt kääntyvän laajaan kasvuun Suomen yleisen elpymisen mukana, arvioi OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.
– Tilanne näyttää aika hyvältä. Meidän ennusteessamme kasvussa ovat tyypilliset kasvukeskukset kuten Pirkanmaa, Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa – mutta myös Pohjois-Suomen maakunnat kehittyvät yleisesti aika hyvin.
OP:n ennusteet tälle ja ensi vuodelle löydät artikkelin lopusta.
Jatkossa keskeinen tekijä on Kortelan mukaan kuitenkin väestökehitys. Ne maakunnat, jotka houkuttelevat työvoimaa ja ne, jotka kykenevät uudistumaan, ovat voittajia.
Mistä kertoo se, että juuri Kainuu on kymmenen vuoden aikajänteellä niinkin selvä ykkönen?
– Ainakin yhdestä asiasta – mielikuvat maakuntien kehityksestä ovat osittain vääriä, sanoo Tomi Kortela.
– Hyvää bruttokansantuotteen kehitystä voidaan nähdä myös muualla kuin kasvukeskuksissa. Esimerkiksi Kainuussa. Minkään maakunnan talouskasvu ei ole ennalta annettu vaan siihen pystyy vaikuttamaan eri tavoin.
Maakuntajohtaja Pirkkalaisen mukaan Kainuu on ollut useamman vuoden ajan muuttovoittoaluetta ja onnistunut houkuttelemaan myös ulkomaista työvoimaa – vaikka väestön kokonaismäärä onkin väestön ikääntymisen vuoksi laskussa.
– Väestömäärää on pidetty kuntien ja maakuntien elinvoimaisuuden mittarina, mutta Kainuun tilanne kertoo siitä, että taloudellisella suorituskyvyllä ei ole suoraa suhdetta väestön kokonaismäärään. Väestöltään pienetkin maakunnat pystyvät menestymään.
Alta näet OP:n ennusteen siitä, missä maakunnissa kansantuote, työllisyys ja investoinnit kehittyvät parhaiten tänä ja ensi vuonna. (Huom! Työttömyystaulukossa kyse on työttömyysasteesta – ei muutoksesta, kuten taulukko virheellisesti väittää.)
Keskimääräinen muutos = kahden vuoden keskiarvo.