Hallitus selvittää myös, voisiko alle 15-vuotiaita pidättää. Nuorisopalvelujohtaja muistuttaa, että lapset tarvitsevat turvallisia aikuisia ja kohtaamisia sanktioiden sijaan.
Rangaistusten koventaminen ei estä nuoria tekemästä rikoksia. Tätä mieltä ovat Tampereella työskentelevät rikoskomisario Markus Antila ja nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) esitteli torstaina hallituksen toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelmassa on sekä pehmeitä että kovia keinoja ja koventuvia sanktioita.
Rikoskomisario Antila työskentelee Tampereella nuoriso- ja jengirikollisuuden parissa. Hänestä on hyvä, että vaihtoehtoisia ratkaisumalleja pohditaan, mutta ei koe rangaistusten koventamisen estävän nuorten rikoksia.
– Teon hetkellä ja tapahtumien huumassa osalliset eivät kauheasti mieti, millaisia sanktioita heille myöhemmin koituu.
Samoilla linjoilla on Tampereen nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti. Lapsi tai nuori ei ymmärrä Vehkalahden mukaan syy-seuraussuhdetta.
– Kun kadulla tapahtuu jotain, ei nuori jää miettimään, mikä on rangaistus. Siinä eletään hetkessä, tunteessa ja tilanteessa. Sillä, onko rangaistus kaksi vai neljä vuotta, ei ole nuorelle minkäänlaista merkitystä.
Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä vähemmän hän pystyy ajattelemaan seurauksia, Vehkalahti sanoo.
Pidättämisen ikärajan laskua selvitetään
Hallitus aikoo koventaa rangaistuksia esimerkiksi säätämällä katujengin toimintaan liittymisen erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.
Nuorisorangaistuksen käyttöä taas tullaan lisäämään niin, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin.
Oikeusministeriö selvittää myös, voisiko alle 15-vuotiaita pidättää ja asettaa heitä matkustuskieltoon etenkin tapauksissa, joissa on kyseessä vakavan rikoksen selvittäminen tai teosta epäillään rikollisryhmää.
Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että alle 15-vuotiaista lapsista tulisi poliisin asiakkaita.
Rikoskomisario Markus Antila ja Tampereen nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti suhtautuvat tähän kriittisesti.
– Kuulostaa hurjalta. Alle 15-vuotiaat ovat minun mielessäni täysin lapsia ja aivan kesken, sanoo Vehkalahti.
Antila miettisi vaihtoehtoisia keinoja.
– Jos nuorta epäillään vakavasta rikoksesta, hänet voitaisiin lastensuojelun toimivallan keinoin säilyttää lastensuojelulaitoksessa. Sieltä poistuminen ei olisi mahdollista, mutta ympäristö olisi lapsen kasvun kehityksen huomioivaa.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana. Pakkokeinolaissa on erikseen säädetty, että alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta ei saa pidättää.
Erityishuomio katujengeihin
Nuoriso- ja jengirikollisuuteen puuttuminen on yksi hallituksen tavoitteista. Yhtenä konstina on säätää katujengitoimintaan liittymisen erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.
– Jos ollaan kovassa rikollisuudessa, rangaistuskin pitää olla tekoon suhteutettu, oikeusministeri Leena Meri perusteli torstaina.
Poliisin mukaan Suomessa on kymmenen katujengiä, joissa on mukana tai liepeillä noin 300 nuorta.
Jengit toimivat pääkaupunkiseudulla, mutta poliisi seuraa ryhmittymiä myös Tampereella ja Oulussa.
Tampereen nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti painottaa nuorisorikollisuuden torjumisessa pehmeitä keinoja. Ne tarkoittavat sitä, että on turvallisia aikuisia, jotka kohtaavat lapsia ja nuoria.
– Heitä kohdataan kouluissa, kaduilla, harrastuksissa ja järjestöissä. Jos niissä ei ole resursseja, kohtaaminen puuttuu ja nuoria ei kiinnity.
Nuoren kiinnittyminen yhteisöön tai ryhmään on Vehkalahden mukaan alku sille, että nuori on yhteiskunnassa tasavertainen jäsen muiden kanssa.
Hallituksen toimenpideohjelmassa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on varattu resursseja varsin ohuelti. Myös monien järjestöjen tukia ollaan leikkaamassa.
