Olosuhteet ovat olleet tänä kesänä suotuisat tuhoeläimille aina Lappia myöten. Puutarhuri toivoo, ettei heisinälvikäs kestäisi Lapin talven yli.
Pihoilla ja puistoissa on näkynyt alkukesästä täysin harmaiksi eli lehdettömiksi syötyjä lumipalloheisiä. Valkokukkaiset ja runsaslehtiset pensaat ovat joutuneet tuholaisen kohteeksi eri puolilla Suomea, aina Lappia myöten.
Moni on ihmetellyt, mikä otus on ollut asialla. Aikaisemmin pohjoisessakin tutun heisikirvan työltä tämä ei ole näyttänyt.
Katso videolta, miltä kuolleeksi kalutut koristepensaat näyttävät omakotitalon pihalla Rovaniemellä.
Puutarhaliiton puheenjohtaja Saara Hyttinen sanoo, että Ylen videon perusteella kuvaus sopii heisinälvikkääseen (Pyrrhalota vibruni), jonka tiedetään aiheuttavan voimakkaita tuhoja juuri heisikasveille.
– Nyt on ollut otolliset olosuhteet tuholaisillakin aikaisen kevään ja lämmön ansiosta, hän sanoo.
Rovaniemen puistoissa ei havaintoja
Saara Hyttinen kertoo, että lumipalloheisiä kurittavia heisinälvikkäitä on ollut Etelä- ja Itä-Suomessa useamman vuoden ajan. Suotuisat olosuhteet ovat saaneet tuholaiset leviämään pohjoiseen, jossa niitä on aiemmin nähty harvoin.
– Tuholaista on kyllä esiintynyt ympäri Suomea aikaisemminkin.
Vaikka omakotiasukkaat Rovaniemen Saarenkylässä ovat huomanneet pihoillaan lehdettömiä lumipalloheisiä, Rovaniemen kaupunginpuutarhuri Salla Korhosella ei ole havaintoja syödyistä pensaista.
Lumipalloheisiä ei Korhosen mukaan juuri käytetäkään kaupungin puistoissa.
– Tuholainen voi levitä tänne kesän aikana, mutta ei välttämättä kestä Lapin talvea. Pitää toivoa, että tämä pysyy vierailevana tähtenä Rovaniemellä, Korhonen sanoo.
Aikainen torjunta kannattaa
Saara Hyttinen muistuttaa, että heisinälvikäs on täysin eri laji kuin mustat heisikirvat.
Nälvikkään toukat ovat kellertävän vihreitä tai ruskeita, mutta näyttävät tummien nystyröidensä vuoksi lähes mustilta. Aikuiset kuoriaiset ovat kellanruskeita ja vain noin 5–6 millin pituisia.
– Pensas voi toipua tuholaisten tekemistä vaurioista. Jos se on hyvässä kunnossa, se pystyy kasvattamaan loppukesällä uutta lehdistöä. Voimakkaat syöntivauriot useana vuonna peräkkäin voivat kuitenkin heikentää kasvia ja lopulta tappaa sen.
Hyttinen suosittelee torjuntatyöhön ryhtymistä heti, kun havaitsee syötyjä lehtiä. Paras keino on seurata pensaita keväällä, jolloin munista kuoriutuvat toukat ovat helpoimmin torjuttavissa.
– Kevätruiskute aikaisin keväällä tuhoaa ne aika hyvin. Myös painesuihku vedellä torjuu tuholaisten pahinta pyräystä tiputtamalla ne oksista.
