Omaishoitajien tukien maksatuksissa on tapahtunut vuodesta 2023 lähtien kymmeniä hyvinvointialueista johtuvia virheitä, jotka ovat johtaneet takaisinperintöihin asiakkailta. Ongelmia on ollut varsinkin hyvinvointialueiden toiminnan alkuvuosina.
Syynä ovat olleet hyvinvointialueiden järjestelmät ja tiedonkulkuun liittyvät virheet.
Ylen tiedossa on kaksi tähän liittyvää varmistettua tapausta, joissa asiakkaalta peritty summa on noussut useisiin tuhansiin euroihin.
Länsi-Uudellamaalla asuva 61-vuotias Merja kertoo, että tiedonkulun puutteet johtivat hänen kohdallaan lopulta yli 7 000 euron omaishoidon tuen perintälaskuun.
Yle on nähnyt tapaukseen liittyvät keskeiset asiakirjat. Yle ei julkaise haastateltavan oikeaa nimeä, koska jutussa käsitellään tämän ja omaishoidettavan yksityisiä talous- ja terveystietoja.
Merjan omaishoidon tuen perintään johtanut tapahtumaketju alkoi Kelan selvityspyynnöstä.
Hyvinvointialue ei antanut apua, mutta ei laskuakaan
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Merja on hoitanut lähes toiminta- ja puhekyvytöntä miespuolista ystäväänsä kotonaan vuodesta 2021 lähtien. Välillä miehellä on ollut lyhyitä sairaalajaksoja.
Kesällä 2023 Merja oli saanut hyvinvointialueen maksamaa omaishoidon tukea jo yli puoli vuotta.
Hänen oma eläkkeensä ja asumistukensa tulivat Kelalta. Yllättäen Kela tulkitsikin Merjan olevan omaishoitajan sijainen. Hänen nähtiin saavan Kelan tukiin vaikuttavaa palkkaa, vaikka näin ei ollut.
Merjan tuet pienenivät, ja Kela uhkasi häntä takaisinperinnöillä.
– Olihan tämä hirvittävä järkytys. Otin yhteyttä omaishoidon koordinaattoriin ja pyysin, voinko saada lausunnon Kelaan, että olen omaishoitaja.
Hyvinvointialue ei kirjoittanut todistusta.
Hädissään Merja irtisanoi omaishoitajasopimuksensa hyvinvointialueen kanssa heinäkuussa 2023.
– Jos koordinaattori olisi siinä vaiheessa ollut yhteydessä Kelaan, tätä show’ta ei olisi ikinä tapahtunut.
Hyvinvointialue kuitenkin jatkoi noin 900 euron suuruisen omaishoidon tuen maksamista kahdeksan kuukauden ajan, aina helmikuuhun 2024 saakka.
Jo syksyllä 2023 Merja soitti hyvinvointialueen palkkojen maksatukseen asiaa selvittääkseen. Takaisinsoitto luvattiin, mutta sitä ei kuulunut.
Merja luotti siihen, että irtisanomisilmoitus oli mennyt perille.
– Ajattelin, että jos hyvinvointialue haluaa lopettaa maksamisen, niin silloin he sen myös lopettavat.
Kesällä 2024 Merja havaitsi tulorekisteritiedoistaan, että kahdeksan kuukauden tuet olivat menneet perintään. Hyvinvointialue ei ollut lähettänyt laskua, vaan asiaa hoiti jo kuntaperintäyhtiö.
Hyvinvointialueellakin on vastuu
Hyvinvointialueilla on voinut olla omaishoidon tuen maksuissa tietokatkoksia varsinkin siinä vaiheessa, kun kuntien eri järjestelmiä ja toimintatapoja yhdistettiin. Hyvinvointialueiden mukaan myös sisäisessä tiedonkulussa ja tietojen käsittelemisessä on ollut puutteita.
Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella omaishoitoon liittyvä tieto oli vielä vuonna 2023 monessa eri järjestelmässä.
Alueen eri kunnilla oli ennen tätä omat maksumenettelynsä, kertoo palvelualuejohtaja Tuula Suominen ikääntyneiden palveluista.
– Oli aika paljon haasteita myös siinä, että ylipäätään tiesimme, ketkä tosiasiallisesti ovat meillä omaishoitajia ja -hoidettavia.
Suomisen mukaan tuen takaisinmaksupyyntöjä tehdään ylipäätään harvoin. Viranhaltijoiden virheestä johtuvia tuen perimisiä ei tilastoida erikseen.
– Uskon, että tämä omaishoitajan kertomus on totta, ja silloinhan meillä on ollut toiminnassa puutteita.
Suominen kertoo, että omaishoidon tuen maksatuksen virheet vähenivät, kun omaishoidon tiedot siirrettiin yhteen järjestelmään vuonna 2024.
Hyvinvointialueella on velvollisuus periä liikaa maksamansa tuki, vaikka virhe johtuisi viranomaisesta itsestään, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha.
– Toisaalta erityisesti silloin, jos kyseessä on hyvinvointialueen virhe, sen pitäisi pohtia takaisinperinnän kohtuullistamista. Olisi myös syytä miettiä, tarvitseeko aiheettomasti maksettua tukea periä takaisin lainkaan.
Kalliomaa-Puha muistuttaa, että hyvinvointialueella on tavallista omaishoitajaa suuremmat hartiat kantaa vastuuta.
Hänen mukaansa kohtuullistamista puoltaa se, jos omaishoitaja on toiminut vilpittömästi, yrittänyt selvittää tilannetta ja ottanut yhteyttä viranhaltijoihin. Myös selvittelyyn kulunut pitkä aika voi olla jo syy kohtuullistamiselle.
Kalliomaa-Puhan mukaan pitäisi myös pohtia, olisiko henkilöllä ollut oikeus jonkin muun hoitopalvelun hakemiseen, jos omaishoitajuus ei hyvinvointialueen mielestä ollutkaan oikea hoitotapa.
– Tavallaan hän on jo joutunut korvaamaan aiheettoman omaishoidon tuen suorituksen työllään.
Hoivaaminen jatkui, tuki ei
Merja kertoo, että Kelan selvityspyynnöstä alkanut tapahtumaketju kesti kaikkiaan reilut kaksi vuotta.
Toinen niistä kului Merjan mukaan hänen pyynnöstään tehtyyn laskun perusteiden selvittämiseen.
Vuonna 2025 vahvistettiin perittävän omaishoidon tuen olevan noin 5 800 euroa. Korkoineen ja kuluineen maksettavaa tuli kaikkiaan 7 100 euroa.
– En pysty ikinä maksamaan tätä summaa eläkkeestäni. Se on nyt ulosotossa ja kasvaa korkoa koko ajan.
Yle pyysi hyvinvointialueilta tietoja siitä, miten asiakasta voidaan tulla vastaan perintätilanteissa. Neljä hyvinvointialuetta mainitsee erikseen voivansa kohtuullistaa asiakkaan laskua. Suurin osa hyvinvointialueista kertoo laativansa näissä tilanteissa yksilöllisiä maksuohjelmia tai joustavansa eräpäivissä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ei ole kohtuullistanut omaishoidon takaisinperintöjä kertaakaan.
Omaishoitajuutta Merja ei ole saanut enää takaisin, vaikka hän sitä yritti noin vuosi sitten.
– Edelleen teen samaa työtä vuorokauden ympäri: valvon häntä, mittaan sokerit, katson, että hän syö.
