Viikonloppuna Janakkalassa kaadettiin matkapuhelinmasto. Yksi mastoa tukevista vaijereista oli ilmeisesti katkaistu tahallaan ja poliisi tutkii tapausta.
Tiistaina päivällä poliisi kertoi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kaadetun maston rikostutkinnan laajenneen törkeästä vahingonteosta myös koskemaan epäiltyä törkeää tietoliikenteen häirintää.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että törkeään vahingontekoon syyllistynyt henkilö on aiheuttanut teoillaan erittäin suurta taloudellista vahinkoa.
– Se tarkoittaa vähintään useiden kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien eurojen aiheutettuja vahinkoja. Sovittelu sakolla ei ole mahdollista, vaan tekijälle on luvassa vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Jos selviää, että rikoksella olisi terroristinen tarkoitus, niin enimmäisrangaistus nousee kuuteen vuoteen.
Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius ei kommentoi Janakkalassa kaadetun tietoliikennemaston hintaa.
– Emme tiedä vielä mitä kyseisen maston korjaus maksaa. Summa ei kuitenkaan ole isolle yritykselle merkittävä.
Walleniuksen mukaan maston kaatumisen seurauksena mobiilipalvelun laatu on heikentynyt pienelle määrälle mastoa ympäröivän alueen asukkaita.
Tapauksen poliisitutkinta on kesken ja Elisa ei kommentoi tutkintaan liittyviä asioita.
Professorit eivät muista vastaavia tapauksia Suomesta
Emeritusprofesstori Matti Tolvasen mukaan törkeät vahingonteot kohdistuvat yleensä ajoneuvoihin tai kyseessä voi olla myös kirkon tuhopoltto tai tahallinen sähköverkon pimentäminen laajalta alueelta.
– Muistan erään tapauksen, jossa nuoret pojat olivat päässeet erään kunnan sähköverkkoon käsiksi ja he pimensivät koko kunnan. Tästä koitui sitten suurta taloudellista vahinkoa, muun muassa useiden kauppojen pakasteet sulivat ja rahalliset tappiot olivat suuret.
Rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki Lapin yliopistosta ei muista Janakkalan maston kaatumista vastaavia tapauksia Suomesta. Hän nostaa esiin junarataverkkoon kohdistuneen ilkivallan, jota voisi jossain määrin rinnastaa Janakkalan tapaukseen.
Vahingontekoja suoritetaan aika ajoin myös alaikäisten toimesta. Matti Tolvanen muistuttaa, että rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Korvausvastuu voidaan määrätä myös tätä nuoremmille.
– Rangaistusasteikko on silloin alempi, jos teon on tehnyt alle 18-vuotiaana. Tahallisesta vahingonteosta voidaan kuitenkin tuomita täysi korvausvastuu esimerkiksi 17-vuotiaalle.
Yleensä alaikäisen korvausvastuuta sovitellaan eli hänelle tuomitaan pienempi korvausvastuu kuin täysi-ikäiselle.
Rikosnimike saattaa vielä muuttua
Matti Tolvasen mukaan on mahdollista, että rikosnimike muuttuisi vielä Janakkalan maston kohdalla.
– On olemassa sellainen rikosnimike kuin törkeä tietoliikenteen häirintä. Siihen syyllistyvä henkilö puuttuu esimerkiksi viestinnässä käytettävään laitteen toimintaan, niin että tele- tai radioviestintä häiriintyy.
Enimmäisrangaistus on tällaisessa tapauksessa viisi vuotta vankeutta, kertoo Tolvanen.
Matkapuhelinmastoja suojataan löyhästi Suomessa ja ne on helppo löytää. Tolvanen toivoo, että poliisi etenisi Janakkalan tutkimuksissa nopeasti.
– Pääasia olisi että tekijä ja motiivi selviäisivät nopeasti. Kyllä näissä aina tulee epäily, että onko taustalla jotain pidemmälle meneviä tarkoitusperiä.
Rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki on samoilla linjoilla, vaikka Janakkalan tapauksessa tekijästä tai motiivista ei vielä ole saatavilla tarkempia tietoja.
– Nykypäivänä täytyy huomioida, että kyse voi olla vakavammasta järjestäytyneestä sabotaasista tai hybridivaikuttamisesta. Tyypillisesti vahingontekorikokset ovat kuitenkin lähinnä nuorten tai juopuneiden ajattelemattomuudesta johtuvia tekoja.
Juttua päivitetty 30.7. kello 12.50: Lisätty tieto esitutkinnan laajenemisesta tietoliikenteen häirintään.
