Joka kolmas vanhus käyttää Suomessa lääkkeitä, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä – tutkijalta vakava varoitus

Tampereen yliopiston väitöksen mukaan tiettyjä lääkkeitä olisi syytä välttää iäkkäillä potilailla. Nämä lääkkeet voivat vain lisätä hoivamenoja.

Tampereen yliopiston tuore väitöstutkimus kertoo hätkähdyttävän tuloksen. Kolmasosa iäkkäistä suomalaisista käyttää vältettäväksi luokiteltuja lääkkeitä.

Vältettäväksi luokiteltavilla lääkkeillä tarkoitetaan lääkehoitoja, joiden käytön odotetut haittariskit ylittävät niistä saatavan terveyshyödyn.

Proviisori Jasmin Paulamäki selvitti väitöskirjassaan myös syitä, miksi Suomessa määrätään tällaisia lääkkeitä iäkkäille.

Lääke75+-tietokanta luokittelee noin 90 lääkettä iäkkäillä vältettäväksi. Vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä haittavaikutuksiin, kuten sekavuuteen ja kaatumiseen. Sekavuus ja kaatuminen lisäävät puolestaan hoivamenoja, joiden kasvua Suomessa yritetään nyt suitsia.

– Minkä taakseen jättää sen edestään löytää eli sillä, kuinka huomioimme iäkkäiden tarpeet lääkehoitojen toteuttamisessa, on seurauksensa, Paulamäki sanoo tutkimustiedotteessa.

Jos vanhusten lääkkeet valittaisiin nykyistä paremmin, heidän toimintakykynsä säilyisi ja he voisivat tutkijan mukaan asua kotona nykyistä turvallisemmin.

Henkilöstövaje vaikutti lääkkeiden aloittamiseen

Käytetyimpiä Kelan sairausvakuutuksesta korvattuja Lääke75+:n vältettäväksi luokittelemia lääkkeitä olivat opioidit, lihasrelaksantit ja unilääkkeet.

Tutkija havaitsi, että vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys oli yhteydessä terveyskeskusten ja kotihoidon henkilöstövajeeseen. Mitä kauemmin kotihoidossa olevan vanhuksen avuntarpeen selvittely kesti, sitä todennäköisemmin hänelle määrättiin vältettäviä lääkkeitä.

Myös kotihoidon asiakkaiden heikentynyt kognitio, korkeampi koulutustausta ja itsenäinen ulkona liikkuminen olivat yhteydessä lääkehoidon aloittamiseen.

Kognitio tarkoittaa ihmisen kykyä puhua, ajatella, muistaa ja suunnitella. Yhteys vältettävien lääkkeiden käytön aloittamisen ja heikentyneen kognition välillä on Paulamäen mielestä erityisen huolestuttavaa. Muistisairaiden määrä Suomessa kasvaa.

Väitöstilaisuus on perjantaina 28. maaliskuuta Tampereen yliopistossa.