Ukraina on mediatietojen mukaan käyttänyt ainakin kerran Saksasta saamaansa amerikkalaista Patriot-järjestelmää Venäjää vastaan Venäjän maaperällä.
Asiasta uutisoivat uutistoimisto AFP ja saksalainen Bild, jotka perustavat tietonsa nimettömiin lähteisiin. Bild kertoo lähteensä olevan Ukrainan turvallisuuspalvelun edustaja.
Mediaväitteiden mukaan Ukraina on kohdistanut iskunsa Etelä-Venäjän Krasnodarin alueelle.
Bildin mukaan Ukraina käytti ilmatorjuntaohjusta Venäjän ilmatilassa ainakin yhden venäläisen sotilaskoneen torjumiseksi.
Mediat eivät kerro iskun ajankohtaa, mutta sotatieteen tohtori Ilmari Käihkö sanoo, että kyseessä on todennäköisesti viime vuoden tapahtuma.
Käihkö perustaa tilannekuvansa tässä jutussa lehtitiedoista saatuihin tietoihin.
Alla olevasta grafiikasta näet, kuina syvälle Venäjälle Ukraina voisi iskeä länsiaseilla
Mistä on kyse?
Länsi rajoittaa Ukrainan mahdollisuuksia vastata Venäjän iskuihin poliittisista syistä.
Poliittisten rajoitteiden takia Ukrainan kädet on Käihkön mukaan sidottu. Venäjälle lännen päätös on antanut mahdollisuuden iskeä rajan yli vailla pelkoa kostoiskusta.
Ukrainan mukaan Venäjä ampuu päivittäin lähes 5 000 tykistöammusta Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevan Harkovan alueelle.
Ukraina ei voi vastata tulitukseen länneltä saaduilla aseilla, vaikka useat venäläisten käyttämät lentotukikohdat ovat länsimaisten aseiden kantaman saavutettavissa.
Ukraina on jo pitkään yrittänyt suostutella länsimaita antamaan sille luvan iskeä sotilaskohteisiin Venäjän maaperällä. Viime aikoina useat maat ovat alkaneet taipua Ukrainan tahtoon.
Miksi isku Venäjän maaperälle puhuttaa?
Länsimaat ovat erimielisiä siitä, saako Ukraina käyttää lännen aseapua iskuihin Venäjää vastaan Venäjän maaperällä.
Esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksa ovat painottaneet, ettei Ukraina saa käyttää lännen aseapua muuhun kuin puolustautumiseen. Maat perustelevat, että ne eivät halua tulla vedetyiksi suoraan sodan osapuoliksi.
Toisaalta useat maat, kuten Ruotsi, Alankomaat, Suomi, Viro, Ranska ja Britannia ovat suostuneet länsiaseiden käyttörajoitusten poistamiseen.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ehdotti jo viime viikolla AFP:n mukaan, että länsiaseiden käyttörajoitukset Venäjän alueella pitäisi poistaa.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell sanoi tiistaina puolustusministerien kokouksessa Brysselissä, että Ukrainalla tulisi olla oikeus käyttää länsiaseita iskuihin Venäjän puolelle puolustautuessaan hyökkäystä vastaan.
Käihkö sanoo, että Ukrainan näkökulmasta sota ei tällä hetkellä etene kovin hyvin. Venäjä on ilmoittanut toistuvasti uusista valtauksista Itä-Ukrainassa.
– Mielestäni tämä alleviivaa sitä, että Ukraina joutuu keksimään uusia temppuja, jotta se pystyisi muuttamaan sodan suurta kuvaa, Käihkö sanoo.
Ukraina on teroittanut toistuvasti lännelle poliittisten rajoitteiden poistamisen merkitystä, jotta se voisi vastata Venäjän iskuihin sen maaperällä.
Lisäksi Ukraina haluaa länsijoukkoja Ukrainaan.
Ukraina on käynyt keskusteluja muiden muassa Ranskan kanssa sotilaskouluttajien tuomisesta maahan. Myös Baltian maat ja Puola ovat valmiita lähettämään joukkojaan Ukrainaan.
Suomi ei toistaiseksi pidä mahdollisena joukkojen lähettämistä Ukrainan tueksi.
Millainen vaikutus tapahtumilla voi olla Ukrainalle?
Ukraina ei ole toistaiseksi menettänyt lännen aseapua, vaikka se olisi toiminut vastoin länsimaiden rajoitteita.
Yhdysvallat ja Saksa ovat varoittaneet, että ne lopettavat ilmatorjuntaohjusten toimittamisen Ukrainaan, jos Ukraina käyttää niitä Venäjän maaperällä.
Käihkön mukaan varoituksista huolimatta näin ei ole käynyt.
– Näkyvästi tästä ei ole seurannut mitään. Myöskään Venäjä ei ole reagoinut tähän.
Käihkön mukaan teoriassa Ukraina pystyisi viemään sotaa yhä enemmän Venäjän puolelle, jos se saisi iskeä länsiasein Venäjälle.
Käihkö arvioi, että länsijoukkojen avulla Ukraina voisi muuttaa rintamatilanteen edukseen hyvinkin nopeasti.
Nyt Ukraina on jumittunut puolustamaan rintamalinjaa, mutta
Käihkön mukaan on mahdollista, että Ukraina voisi jatkaa hyökkäyksiä parin vuoden kuluttua.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Ukraina voisi päästä vuonna 2026 tilanteeseen, jossa he voisivat jatkaa hyökkäyksiä.
Se kuitenkin merkitsisi sodan pitkittymistä, mutta Käihkön mukaan länsi näyttää jo hyväksyneen tämän.
Miten Venäjä on reagoinut?
Venäjän hallinto, Kreml on toistuvasti puhunut, että lännen sekaantuminen konfliktiin johtaa sen eskaloitumiseen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti tiistaina länsimaita vakavista seurauksista, jos länsimaat sallivat Ukrainan käyttää aseitaan hyökätäkseen Venäjälle.
– Vaikea sanoa, mitä länsi haluaa, ehkä globaalia konfliktia? Putin sanoi venäläisen uutistoimiston Interfaxin mukaan.
Putin ei tarkentanut, millaisista seurauksista voisi olla kyse, mutta viittasi Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinasepotentiaaliin.
Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat väittäneet, että Nato on jo suorassa konfliktissa Venäjän kanssa.
Lähde: AFP
Tällaisia ovat pitkän kantaman ATACMS-ohjukset ja Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät. Video on tehty huhtikuussa 2024.