Alkuvuoden aikana Agnico Eagle Finlandin liikevaihtoa on kasvattanut kullan hinnan nousu, mutta samalla louhintakulut ja uusi vero ovat nostaneet kustannuksia.
Kullan maailmanmarkkinahinta on kesällä noussut ennätyslukemiin, ja se näkyy suoraan Kittilässä sijaitsevan Euroopan suurimman kultakaivoksen liikevaihdossa.
Agnico Eagle Finlandin liikevaihto oli tämän vuoden ensipuoliskolla noin 229 miljoonaa euroa, mikä on 27 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
– Ero selittyy käytännössä kullan hinnalla, toimitusjohtaja Jani Lösönen toteaa.
Aiemmin tuotantorajoitusten kohteeksi joutunut kaivos pyörii nyt täydellä teholla, ja liikevaihto on myös korkein kaivoksen historiassa.
Itse kanadalainen emoyhtiö Agnico Eagle puolestaan kertoo, että tehokas toiminta yhdistettynä kullan hinnan nousuun on tuonut yhtiölle ennätyksellisen kassavirran kolmena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Kultaa löytynyt tavoiteltua vähemmän
Tulojen nousun lisäksi myös Kittilän kaivoksen kustannukset ovat nousseet muun muassa inflaation, uuden kaivosmineraaliveron ja ennakoitua korkeampien louhintakustannusten takia.
Kultaa on saatu tavoiteltua vähemmän, vaikka malmia on kaivettu heinäkuun loppuun mennessä suunnitellusti noin puolet koko vuoden 2 miljoonan tonnin kiintiöstä.
Kultaa on alkuvuoden aikana tuotettu noin 110 000 unssia eli 3 400 kiloa, kun taas viime vuonna samaan aikaan kultaa oli saatu noin 113 000 unssia eli 3 500 kiloa.
Tänä vuonna louhitun malmin kultapitoisuus on ollut matalampi kuin viime vuonna.
Toimitusjohtajan mukaan tilanne oli odotettavissa.
– Se on aivan normaalia vaihtelua, joka liittyy kaivoksen elinkaareen ja kulloinkin käytettävissä oleviin louhinta-alueisiin, Lösönen sanoo.
Kaivos yltää myös vuoden alussa annettuihin Agnico Eaglen tuotantotavoitteisiin, vaikkakin vaihteluvälin alalaitaan.
Kaivos jatkanee 2030-luvun loppupuolelle
Viime vuoden loppupuolella kaivoksen henkilöstöä uhkasivat lomautukset, sillä korkein hallinto-oikeus (KHO) oli tehnyt välipäätöksen, että tuotantoa rajoitetaan 1,6 miljoonaan tonniin vuodessa.
Syynä oli ympäristö- ja vesilupien käsittely. Lokakuun lopussa KHO antoi luvan tuotannon nostamiselle 2 miljoonaan tonniin.
Tänä vuonna toiminta jatkunee normaalisti. Toimitusjohtaja Jani Lösösen mukaan ympäristöasioissa ei ole ollut ongelmia.
– Yhtään ympäristöpoikkeamaa ei ole ollut vuoden ensimmäisellä puoliskolla, Lösönen sanoo.
Kittilän kaivos aloitti toimintansa vuonna 2008 ja nyt näyttää siltä, että kultaa voitaisiin kaivaa 2030-luvun jälkipuoliskolle saakka. Aiemmin kaivoksen on arvioitu jatkavan noin vuoteen 2034 tai 2035.
– Teemme parhaillaan kaivoksen elinkaarisuunnitelman päivitystä ja tuotanto jatkuu ainakin vuoteen 2036 tai 2037, mutta aktiivisen malminetsinnän avulla oletettavasti vieläkin pidemmälle, Lösönen sanoo.
