Suomi ei ole varautunut kyllin hyvin ilmaston lämpenemiseen, Sitran asiantuntijat sanovat.
– Emme ole sopeutumisessa aivan niin pitkällä kuin meidän tulisi olla. Se on edelleen hieman hajanaista ja aliresursoitua, ennakoinnin johtava asiantuntija Eero Jalava Sitrasta sanoo.
Jalava ja ennakoinnin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen laativat katsauksen siitä, miten ilmaston lämpeneminen ja luontokato vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreihin vuoteen 2040 mennessä.
– Kannustamme Suomea sopeutumaan ennakoivasti. Meillä on myös paljon ratkaisuja, jotka voi ottaa käyttöön jo nyt, Lähdemäki-Pekkinen sanoo.
Asiantuntijat ryydittivät katsausta liki 50 ehdotuksella päättäjille.
Suomi lämpenee kaksinkertaista vauhtia
Mennyt kesä tuli Euroopalle kalliiksi. Keski- ja Etelä-Euroopassa lämpöennätykset rikkoutuivat, joet kuivuivat, ihmiset ja eläimet kärsivät.
Kuumuuden hintalapuksi arvioidaan jopa 180 miljardia euroa. Summa vastaa tälle vuodelle ennustettua Euroopan talouskasvua.
Julmien numeroiden takana on suurelta osin tuottavuuden lasku: paahtavassa helteessä ei jaksettu tehdä töitä.
Suomi lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, eikä se voi olla jättämättä jälkiä. Tutkijat kehottavat laatimaan kokonaistaloudellisen vaikutusten arvioinnin siitä, mitä on edessä.
Suomessa päättävät eivät ole esimerkiksi täysin tiedostaneet sitä, kuinka paljon lämpenevä ilmasto vaikuttaa yhteen taloutemme kivijalkaan, metsäteollisuuteen.
Talvet ovat jatkossa entistä sateisempia, routaa muodostuu entistä vähemmän ja keväät ovat kuivia. Nämä kaikki voivat lisätä esimerkiksi metsien tuulituhoja.
Olennainen kysymys on myös, mitkä puulajit kestävät parhaiten kuivuutta ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia uusia tuholaisia.
– Pitää ymmärtää, että nyt tehdään päätöksiä siitä, minkälaista metsää meillä on korjattavaksi vuonna 2100, Jalava sanoo.
Maataloudessa peltojen kasvukunnosta olisi pidettävä kiinni. Viljelykierrosta pitäisi tulla valtavirtaa, asiantuntijat sanovat.
– Meidän pitäisi miettiä, kuinka suurelle joukolle tuotamme ruokaa vuonna 2040. Meillä olisi mahdollisuuksia lisätä ruokavientiä merkittävästi, Lähdemäki-Pekkinen sanoo.
Sama koskee vihreätä sähköä, jossa tuotantoa onkin jo runsaasti. Sitran tutkijat arvelevat, että Suomesta voisi tulla jopa Euroopan johtava sähkövaltio.
Täällä pitää olla edelleen myös mukava elää, vaikka kaupungit uhkaavat muuttua kesäisin pätsiksi. Vastaus siihen on lisätä luontopohjaisia ratkaisuja kuten puita ja suojaa auringolta.
Optimistisinkin visio ylittää turvallisen rajan
Kuinka paljon maapallo lämpenee?
Alkanut voimakas El Nino -sääilmiö antaa osviittaa siitä, minkälaista ilmastoa kohti maapallo on menossa.
Vuodenvaihteen tienoilla äärisäitä – rajua kuivuutta, kuumuutta ja myrskyjä – on luvassa monilla alueilla varsinkin päiväntasaajalla.
Eniten lämpeneminen on kuitenkin kiinni ihmisten toimista eli suurelta osin siitä, kuinka nopeasti ilmastopäästöt saadaan minimiin.
Sitran asiantuntijat laativat kolme skenaariota siitä, mitä kohti olemme menossa.
Toiveikkaimmassa, uudistumisen tieksi nimetyssä skenaariossa maailma on onnistunut päästöjen vähentämisessä ja sopeutumisessa.
Suomessa luonto voi jopa elpyä ja erityisesti soiden, metsien ja vesistöjen tila parantua.
Suomi olisi vuosisadan lopulla kuitenkin 3,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.
– Uudistumisen tielläkään kehitys ei ole pelkästään auvoinen, kun olemme kuitenkin Suomessa reilun kolmen asteen lämpenemispolulla. Siinäkin vaikutuksia ja sopeutumistarpeita tulee isosti meidän yhteiskuntaan, Lähdemäki-Pekkinen sanoo.
Ristiriitainen tie -skenaariossa ilmastonmuutoksen torjunnassa on globaalisti epäonnistuttu, mutta Suomi, Pohjoismaat ja muutama EU-maa muodostavat vihreän saarekkeen.
Suomi on vuosisadan lopulla 6,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.
Suomeen voisi tuolloin kohdistua enemmän paineita. Esimerkiksi meidän puhtaalle vedellemme voisi olla muitakin ottajia.
Synkin on skenaario, jossa kaikki on mennyt pieleen. Ilmastonmuutos riehuu niin, että Suomi olisi 7,5 astetta lämpimämpi kuin ennen teollistumista.
Muutokseen yritetään sopeutua jälkikäteen, mikä tulee kalliimmaksi kuin ennakointi.
– Ilmastoriski realisoituu, vahinkoja muodostuu. Samaan aikaan meillä on talousongelmia, konflikteja on lisää, hyvinvointi syöksykierteessä, Jalava sanoo
Todennäköisyys AMOCin romahtamiseen on kasvanut
Ilmastotutkijoiden hyvä uutinen on, että huonointa vaihtoehtoa kohti emme ole menossa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että olisimme asettumassa jonnekin kahden positiivisemman skenaarion välimaastoon.
Kaikki menee kuitenkin uusiksi, jos niin sanotuista keikahduspisteistä kohtalokkain eli AMOC (Atlantin valtameren kiertoliike) romahtaa. Tuolloin Golf-virta lämmittäisi enää heikosti esimerkiksi pohjoista Eurooppaa.
Tuoreissa laskelmissa AMOCin romahtamisen todennäköisyys vuoteen 2100 mennessä on kasvanut. Jopa optisimmissa visioissa se on 25 prosenttia, mutta epävarmuudet ovat suuria.
Sitra kannustaa käsittelemään AMOCin seurantaa kriittisenä infrastruktuurina sääpalveluiden tapaan
Huonoimmassa tapauksessa Suomen kesät viilenisivät viisi astetta ja talvet jopa 20 astetta.
Voisiko Suomessa enää asua?
– Mahdollisesti, mutta se olisi aivan erinäköinen Suomi. Hyvinvointivaltiota ei varmaan enää siinä vaiheessa olisi olemassa, Jalava sanoo.
