Vesiensuojelun ammattilaiset ja partiolaiset testaavat uudenlaisia kosteikkolauttoja Märkiö-järvellä Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla.
Bambua, järviruokoa, juuttikangasta ja sisalnarua. Näistä tarvikkeista syntyy keinotekoisia kosteikkolauttoja.
Lauttojen on määrä parantaa, tai ainakin ylläpitää, Märkiö-järven vedenlaatua.
Kyseessä on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen pilottikokeilu yhteistyössä Suomen Partiolaisten kanssa.
– Lautan rakenteisiin kiinnittyvät mikrobit ja lautalle istutettavat kasvit hyödyntävät vedessä olevia ravinteita ja näin hillitsevät järven rehevöitymistä, vesiensuojeluyhdistyksen vesistötalkkari Reetta Lehto kuvailee.
Vesistöjen rehevöityminen johtaa veden samenemiseen ja esimerkiksi sinilevän lisääntymiseen.
Pääkaupunkiseudun Partiosäätiö omistaa Kiljavan leirikeskuksen, joka on vilkkaassa käytössä. Keskukseen kertyy vuosittain kymmeniä tuhansia leirivuorokausia.
Näin ollen partion ja vesiensuojeluyhdistyksen yhteistyö on hyvinkin luontevaa.
Yksi lauttojen rakentajista on Suomen Partiolaisten vastuullisuusryhmän puheenjohtaja Jussi Tiihonen.
– Tällainen käsillä tekeminen sopii todella hyvin partiotoimintaan ja voisi hyvin olla tulevaisuudessa osa täällä Kiljavalla järjestettävien leirien ohjelmaa. Kun samalla vielä autetaan paikallista luontoa, ollaan ihan siellä partiotoiminnan ytimessä.
Märkiön kokeilussa on kyseessä lähinnä lauttarakenteen lujuuden testaaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen paikallisesti. Toiveena on, että lautat kestäisivät järvellä vuosien ajan.
– Kaikki on luonnonmateriaalia, joten ei haittaa, vaikka lautta hajoaisi järveen. Vaikutuksia vedenlaatuun tarkastelemme mahdollisesti myöhemmin, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vesistötalkkari Reetta Lehto toteaa.
Samanlaisen lautan voi periaatteessa tehdä kuka tahansa vaikka omalle mökkijärvelleen laiturin kupeeseen.
Lauttapinta-alaa pitäisi Lehdon mukaan olla noin viisi prosenttia järven pinta-alasta, jotta toivottuihin tuloksiin vedenlaadun paranemisen osalta päästään.
– Meidän on tarkoitus tehdä rakennusohjeet lautalle, mutta jos niitä ei jaksa odottaa, toki lautan voi tehdä. Vesialueen omistavilta tahoilta on kuitenkin syytä kysyä lupa ennen kuin alkaa rakennuspuuhiin, vesistötalkkari Reetta Lehto muistuttaa.
Märkiön vedenlaatu on yleisesti ottaen hyvä. Nyt tehtävillä toimilla halutaan varmistaa, että järven tila säilyy vähintään nykyisellään myös tulevaisuudessa.
Sisävesien sinilevätilannetta seuraa tänä kesänä Lupa- ja valvontavirasto, joka tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan.
Viraston vesistöasiantuntijan Pekka Sojakan mukaan Suomen vesistöjen kunto on ollut kokonaisuutena arvioiden heikkenemään päin koko 70-vuotisen tarkasteluhistorian ajan.
– Surullistahan se on todeta, mutta näin asia on sekä rehevöitymisen että humuskuormituksen kannalta tarkasteltuna. Yli 80 prosenttia tarkastelussa mukana olevista järvistä on muuttunut tavalla tai toisella huonompaan suuntaan.
Vastuu yleisten uimarantojen veden laadun ja sinilevätilanteen tarkkailusta kuuluu kunnille.
Kesän ensimmäinen valtakunnallinen sinileväkatsaus julkaistaan juhannusviikolla ja siitä eteenpäin kahden viikon välein.
