Tampereen naapurikunta Pirkkala aikoo moninkertaistaa luonnonsuojelualueensa kymmenessä vuodessa.
Vuonna 2020 kunnan omistamista maista vain 1,6 prosenttia oli suojeltuja.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luonnonsuojelualueet kattavat vähintään kymmenen prosenttia kunnan omistamasta maa-alueesta. Pirkkala on pinta-alaltaan Pirkanmaan pienin kunta.
Pirkkalan ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen kertoo, että keskeinen syy on luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
Pirkkalassa on jo ennestään useita luonnonsuojelualueita, mutta ne ovat melko pieniä ja määrä on ollut vähäinen seudun muihin kuntiin verrattuna.
– Nyt on tarkoitus, että yksittäisten pienehköjen kohteiden lisäksi saataisiin laajempia metsäalueita suojelun piiriin.
Alla olevaan karttaan on merkitty uusien ja suunniteltujen luonnonsuojelualueiden sijainnit. Kohdetta napauttamalla näet alueen nimen ja koon.
Kuntaliitto: Kymmenen prosenttia on iso luku
Luonnonsuojelualueiden lisääminen kiinnostaa myös muualla Suomessa.
Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen kertoo, että luonnonsuojelualueiden määrää ja kokoa ollaan lisäämässä useissa kunnissa.
Kunnat ovat alkaneet kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että pienet ja hajallaan sijaitsevat luonnonsuojelualueet voisivat kytkeytä toisiinsa. Sitä kautta kokonaispinta-alaa saadaan kasvatettua.
Tämä ajatus näkyy myös Pirkkalan suunnitelmissa.
Paavilaisen mukaan prosentuaalisesti pieni osa kuntien maista on määritelty luonnonsuojelualueiksi.
– Kymmenen [prosenttia] on iso luku.
Alueellisia eroja toki on. Esimerkiksi Pohjois-Suomen harvaan asutuilla seuduilla on laajoja luonnonsuojelualueita, mutta ne ovat usein valtion omistamia.
Paavilainen pitää hyvänä, että luonnonsuojelu kiinnostaa kuntia. Luontoarvoja pidetään usein tärkeinä riippumatta siitä, mitä poliittista puoluetta kuntapäättäjät edustavat.
– On todella hienoa, että kunnat kiinnittävät huomiota siihen, että luonnollekin jää tilaa.
Kuusi uutta luonnonsuojelualuetta
Osa Pirkkalaan suunnitelluista luonnonsuojelualueista on jo toteutunut. Sisä-Suomen elinvoimakeskus hyväksyi tällä viikolla kahden uuden luonnonsuojelualueen perustamisen.
Näistä suurempi on Vähälammin alue. Se sijaitsee Sikojoen vesistön alajuoksulla, Kirkonkylän koulun vieressä.
Toinen luonnonsuojelualueeksi esitettävä kohde on Haikan kartanopuisto.
Näiden lisäksi luonnonsuojelualueita on suunniteltu perustettavan lähivuosina Jasperinojan laaksoon sekä Vadelmakorven, Karhunvuoren ja Taaporinvuoren alueille.
Toivion eteläpuolelle kaavailtua Taaporinvuoren luonnonsuojelualuetta suurennettiin aiemmasta suunnitelmasta.
– Kunta teki hiljattain aika isojakin maahankintoja, että sinne saataisiin muodostettua laajempi yhtenäinen suojelualue.
Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, Pirkkalaan tulee uusia luonnonsuojelualueita yli 100 hehtaaria.
Muutos liittyy Kestävä Pirkkala 2030 -ohjelmaan, jota käsiteltiin maanantaina Pirkkalan kunnanhallituksessa. Uusi ohjelma yhdistää Pirkkalan ilmastotiekartan ja luonnon monimuotoisuusohjelman.
Vannisen mukaan ohjelmien yhdistämisellä pystytään karsimaan turhaa päällekkäisyyttä. Samalla vanhoihin ohjelmiin tehdään päivityksiä.
Miten ratikka vaikuttaa?
Ympäristöpäällikkö Vesa Vannisen mukaan kiinnostus luonnonsuojeluun on Pirkkalassa noussut aivan uudella tavalla.
– Luonnosta puhutaan selkeästi enemmän kuin aikaisemmin. Se on noussut esimerkiksi kuntastrategiassa hyvin voimakkaasti esille yhtenä pääpainoalueena. Myös pormestariohjelmassa on tärkeänä teemana lähiluonnon säilyttäminen.
Pirkkala on ollut jo viiden vuoden ajan Suomen vetovoimaisin kunta.
Lisäksi Pirkkalan keskukseen Suupalle kulkee 2030-luvulla ratikka, mikäli valtiontuki varmistuu ja kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tampereen rajan tuntumassa sijaitsevaan Partolaan ratikan pitäisi liikennöidä jo vuonna 2028.
Väistämättä esiin nousee kysymys, miten kunnan vetovoimaisuus ja ratikka vaikuttavat luonnonsuojeluintoon.
– Kaikki tavallaan liittyy toisiinsa. Luonto on yksi kunnan vetovoimatekijä, Vanninen vastaa.
Vetovoimaisessa kunnassa on tarvetta asunnoille. Tarkoitus on tiivistää yhdyskuntarakennetta, eli rakentaa yhä enemmän jo valmiiksi asutuille alueille ratikkalinjan varrella.
– Siten ehkä saadaan paremmin säilytettyä metsäalueita suurempina ja yhtenäisinä. Se on ainakin tavoitteena.

