Vauvojen kielijänneleikkaukset ovat nousseet kiistelyn kohteeksi terveydenhuollon ammattipiireissä.
Uusimpana käänteenä vauvojen kieli- ja huulijänneleikkauksien jälkihoitoa myyvä yksityinen neuvola vaatii tunnetulta lastenlääkäriltä Lotta Immeliltä korvauksia sen liiketoiminnan vahingoittamisesta. Immeli on kritisoinut muun muassa Ylen aikaisemmassa artikkelissa vauvoille tehtäviä tarpeettomia kieli- ja huulijänneleikkauksia.
Kielijänneleikkauksia on viime vuosina tehty enenevissä määrin vauvoille, joilla on imemisvaikeuksia sekä Suomessa että maailmalla.
Osa lääkäreistä kuitenkin kyseenalaistaa leikkauksen hyödyt.
– Leikkauksen tehoa ei kaikissa tutkimuksissa ole pystytty osoittamaan, toteaa Oulun yliopistosairaalan lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri Outi Aikio.
Uusi tutkimus selvittää kielijänneleikkauksen hyödyllisyyttä
Aikio vetää Oulun yliopistossa parhaillaan käynnissä olevaa tutkimusta, joka selvittää, onko kielijänneleikkauksista apua vauvoille ja imettäville äideille.
Aiheesta on tehty aiemmin maailmalla muutamia tutkimuksia, joiden mukaan vauvan kireän kielijänteen katkaiseminen leikkauksella auttaa imetysongelmiin.
Aikion mielestä aihetta pitää kuitenkin tutkia lisää, koska aiemmissa tutkimuksissa oli liian vähän vauvoja ja äitejä mukana. Tutkimuksia ei myöskään pystytty sokkouttamaan.
Sokkouttamisella pyritään estämään lumevaikutusta.
Oulun yliopiston tutkimuksen tavoitteena on löytää juuri ne vauvat, joilla on sekä kireä kielijänne että imemisongelmia.
– On myös vauvoja, joiden kielijänne näyttää tiukalta, mutta äideillä ei ole mitään imetysvaivoja. Halusimme löytää vauvojen joukosta ne, jotka hyötyvät kielijänneleikkauksesta, Aikio sanoo.
Tutkimus on nyt analyysivaiheessa, eivätkä tulokset ole vielä saatavilla.
– Meillä on valtavan iso data. Tuloksia on odotettavissa ensi talven aikana.
Tutkimukseen on osallistunut kaikkiaan 1 559 äiti-lapsi-paria.
Leikkauksella voi olla myös haittoja
Suomen lastenlääkäriyhdistys on kertonut kannanotossaan, että lääkärit kohtaavat työssään jatkuvasti kielijänteiden kireyteen liittyvää ylidiagnostiikkaa ja tarpeettomaan hoitoon liittyviä ongelmia. Aiheesta leviää ristiriitaista tietoa sosiaalisessa mediassa sekä terveydenhuollon ammattilaisten kautta.
– Leikkaus on aina leikkaus, ja siihen voi liittyä komplikaatioita, Aikio sanoo.
Hänen mukaansa leikkauksen yleisin ongelma on se, että arpi voi kiristää kieltä enemmän kuin kireä jänne ennen leikkausta.
Joskus leikkauksessa on myös osuttu verisuoneen, mikä on aiheuttanut voimakasta verenvuotoa vauvan suussa, mutta tällaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia.
Lisäksi on mahdollisia haittoja, joita ei pystytä varmuudella toteamaan.
– Kielijänteen pinnalla kulkee tuntohermoja, jotka menevät kieleen saakka. Emme voi tietää, miten niiden katkaisu vaikuttaa kielen tuntemuksiin, koska vauvat eivät sitä kerro.
Kielijänteen katkaisu ei siis välttämättä ole yksiselitteinen asia.
– On mahdollista, että se heikentää kielen tuntoa. Syömisen opettelu on vauvalle olennainen asia. Jos tuntoherkkyys muuttuu tai vähenee, se voi haitata syömistä.
Tämä on kuitenkin Aikion mukaan spekulaatiota, koska vauvan kielen tuntoaistimuksista ei voi saada varmaa tietoa nykyisillä tutkimuskeinoilla.
Imetysongelmien taustalla voi olla monia syitä
Aikion mielestä Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän imetyksen ohjaamiseen, kuten oikean imetysasennon löytämiseen.
– Suomesta puuttuu imetyspoliklinikka, johon pahimmat imetysvaikeudet olisi keskitetty.
Aikion mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa imetyksen tuki on Suomea edellä. Siellä on pelkästään imetykseen keskittyneitä klinikoita ja asiantuntijoita.
Kunnolliset kriteerit puuttuvat
Kaikkiin imetysongelmiin ei siis kielijänneleikkauksia tarvita, mutta onko niitä tehty turhaan?
– Sitä on vaikea sanoa, koska kunnolliset kriteerit leikkauksien tekemiseen ovat puuttuneet. Tästä on tullut vapaa kenttä.
Aikion mukaan ongelma on se, että kriteerejä ei ole validoitu ja todennettu paikkaansa pitäviksi.
– Tiettyjä luokituksia on, mutta kun niiden yhteyttä imetysongelmiin on tutkittu, ei ole voitu osoittaa, että ne oikeasti toimisivat.
Leikkauspäätöstä ei pitäisi tehdä hätäisesti
Myös Yhdysvalloissa on herätty kielijänneleikkauksien määrän kasvuun. Se on herättänyt huolta ylidiagnosoinnista ja mahdollisesti turhista leikkauksista, kertoi American Academy of Pediatricsin (AAP) vuonna 2024 julkaisema artikkeli.
Aikion mukaan sama ilmiö on havaittu myös Euroopassa, Kanadassa ja Australiassa.
– Monia imetysvaivoja ruvettiin hoitamaan kielijänneleikkauksella. Tyylinä oli varmaan, että ensiksi leikattiin kielijänne ja katsottiin, auttaako se.
Aikion mielestä leikkauspäätöstä ei pitäisi tehdä ennen kuin muitakin mahdollisia syitä imetysongelmiin on selvitetty.
– Hätäinen leikkaus voi haitata monen imetyshankaluuden oikean syyn diagnostiikkaa.
Imetysongelmia on yritetty ratkaista myös ylähuulijänteen leikkauksilla. Oulun yliopiston viime keväänä julkaiseman tutkimuksen mukaan tämä leikkaus on usein turha ja siihen liittyy riskejä. Aikio oli mukana myös tässä tutkimuksessa.
