Hallituksen tuorein, yli 65 vuotta täyttäneitä koskeva Kela-kokeilu on johtanut erikoiseen tilanteeseen yksityisellä terveysmarkkinalla. Ylen tietojen mukaan osa yksityisistä lääkäriasemista pitää itsellään leijonanosan kokeiluun kuuluvan vastaanoton palkkiosta. Tästä syystä vastaanotot eivät ole kovin houkuttelevia keikkoja ammatinharjoittajana toimiville lääkäreille.
Ammatinharjoittajalääkärit ovat yrittäjiä, jotka vuokraavat lääkäriasemilta vastaanottotiloja ja vastaanottoon tarvittavaa tekniikkaa. He eivät siis ole lääkäriasemien palkkalistoilla.
Eräs Ylen haastattelema yksityisellä sektorilla työskentelevä ammatinharjoittajalääkäri pitää huonoa palkkiota syynä sille, että valinnanvapauskokeilun aikoja on huonosti saatavilla. Toinen lääkäri kertoo kieltäytyneensä tekemästä kokeilun vastaanottoja, sillä hän kokee, että 20 minuutin vastaanotolla ei ehdi käsitellä ikääntyvien ongelmia.
Yle on haastatellut juttua varten useita ammatinharjoittajina toimivia lääkäreitä ja muita aihetta hyvin tuntevia henkilöitä. Haastateltavat esiintyvät jutussa nimettöminä, sillä asiasta puhuminen nimellä saattaisi vaikeuttaa merkittävästi heidän asemaansa työmarkkinoilla.
Jutussa kerrotaan uutta tietoa siitä, millaisin keinoin yksityiset lääkäriasemat yrittävät tehdä voittoa.
Terveystalo ja Pihlajalinna ottavat yli puolet kattohinnasta
Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet voivat käydä kolme kertaa vuodessa yksityisen yleislääkärin 20 minuutin vastaanotolla noin 30 eurolla eli samalla hinnalla kuin julkisella. Kela korvaa palveluntuottajalle loput sataan euroon asti ja puolet tietyistä laboratoriotutkimuksista.
Ylen lukijoilta saaman palautteen mukaan kokeilun vastaanottoaikoja on ollut huonosti tarjolla. Palvelujen saatavuudessa on merkittäviä maantieteellisiä eroja. Kelan mukaan palveluita on noin joka kolmannessa kunnassa.
Ainakin Terveystalo ja Pihlajalinna pitävät itsellään yli puolet Kelan määrittelemästä sadan euron kattohinnasta.
Terveystalossa ammatinharjoittajana toimivan lääkärin palkkio on palvelumaksun (34,90 euroa) ja Kanta-maksun (3,70 euroa) jälkeen 61,40 euroa. Siitä vähennetään vielä lääkärin maksama vuokra, joka on yleensä 22–28 prosenttia. Loppusummaksi esimerkiksi 25 prosentin vuokralla jää 46 euroa.
Pihlajalinnalla ammatinharjoittajan palkkio on 48 euroa. Mehiläisellä kokeilun vastaanottoja tekevät pääasiassa työsuhteiset lääkärit.
Yle on nähnyt lääkäriasemien ammatinharjoittajana toimiville lääkäreille lähettämät viestit, joissa kerrotaan palkkioiden muodostumisesta.
Vertailun vuoksi, 20 minuutin lääkärikäyntinsä täysin itse maksavasta potilaasta yleislääkärin palkkio on Terveystalon suuntaa-antavan hinnaston mukaan 64–186 euroa. Pihlajalinnassa hinnat alkavat 96 eurosta. Näistä palkkioista terveysjätit perivät lääkäreiltä vielä samansuuruisen vuokran kuin valinnanvapauskokeilussa.
Suurin osa valinnanvapauskokeilun ulkopuolisten vastaanottojen lääkäripalkkioista määräytyy lääkäriasemien ja vakuutusyhtiöiden tai työterveysasiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Ylen tietojen mukaan lääkärille jää valinnanvapauskokeilusta käteen näitäkin alhaisempi tai korkeintaan lähes yhtä alhainen palkkio.
Näin summa jaetaan Terveystalolla:
Kokeilua rajattiin aiempien kokemusten takia
Kysyimme Terveystalolta ja Pihlajalinnalta kommentteja Ylen haastattelemien henkilöiden väitteisiin. Yritykset eivät kommentoi palkkioita koskevia seikkoja. Niiden mukaan lääkärit ovat lähteneet kokeiluun mukaan hyvin vaihtelevasti.
Yritykset ovat myös hyvin vähäsanaisia siitä, onko valinnanvapauskokeilu heille kannattava. Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi kirjoittaa sähköpostitse, että heille on tärkeää olla mukana parantamassa hoitoon pääsyä.
– Kela on asettanut melko tiukan katon palvelusta perittäville maksuille, mutta olemme silti kokonaisarviossa päätyneet siihen, että kokeiluun kannattaa lähteä mukaan. Myös siksi, että tämä on aidosti uusi tapa kokeilla yksityisen sektorin ja Kela-rahoituksen hyödyntämistä järjestelmän kehittämisessä, Terveystalon viestinnästä kommentoidaan.
Lähes 30 000:ta lääkäriä edustava Lääkäriliitto on alusta alkaen suhtautunut valinnanvapauskokeiluun kriittisesti. Liitto on jo pidempään puhunut hoidon jatkuvuuden ja omalääkärimallin puolesta.
Valinnanvapauskokeilu ja samoihin aikoihin tehty kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajan nostaminen kolmeen kuukauteen eivät liiton mukaan varsinaisesti vastanneet näihin tarpeisiin.
Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita sanoo, että yhtenä huolenaiheena oli, että kokeilu houkuttelisi yhä useamman lääkärin vaihtamaan julkiselta sektorilta yksityiselle lääkäriasemalle.
Tämä pelko ei näytä laajassa mittakaavassa käyneen toteen, vaikka markkinoille onkin kokeilun kannustamana ilmestynyt uusia pieniä lääkäriyrityksiä.
Koivuviita ei ole tietoinen siitä, että liittoon olisi toistaiseksi tullut palautetta lääkäriasemien palkkiokäytännöistä valinnanvapauskokeilussa.
– Nämä yksityiset yritykset elävät laboratoriokustannuksista, ammattilaisten vuokrista ja toimistomaksuista. Jos tälle koko potille laitetaan yläraja, joka on sata euroa, ja josta yksityinen terveydenhuollon tarjoaja haluaa saada sen oman pottinsa… laboratoriokokeista saa tietyn summan, mutta miten loppusumma jyvitetään, niin ymmärrän huolen tietyllä tavalla.
Kun hallitus vuonna 2024 nosti yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksen 8 eurosta 30 euroon, lääkäriasemat nostivat hintoja yli kaksi kertaa inflaatiota nopeammin. Maksettujen korvausten määrä lähes kolminkertaistui, mutta käyntien määrä nousi vain pari prosenttia.
Korvaus palautettiin kahdeksaan euroon tämän vuoden alusta alkaen.
Aiempien Kela-korvauskokeilujen kokemusten takia 65 vuotta täyttäneiden kokeiluun tehtiin sadan euron hintakatto ja kielto periä ylimääräisiä toimisto- tai palvelumaksuja.
Sopimuksia on muutettu epäedullisempaan suuntaan
Ylen haastattelemat henkilöt kertovat pidempiaikaisesta luottamuksen murenemisesta terveysalan ammatinharjoittajien ja isojen lääkäriasemien välillä. Lääkärilehti on kirjoittanut samasta ilmiöstä omiin lähteisiinsä vedoten. Ylen MOT kertoi dokumentissaan Lääkäri saa potkut yksityisten lääkäriasemien painostavasta ilmapiiristä.
Terveystalossa noin 96 prosenttia lääkäreistä on ammatinharjoittajia. Mehiläisessä ammatinharjoittajalääkäreitä on noin 5 300, mikä on noin 60 prosenttia kaikista sen lääkäreistä. Ammatinharjoittaja on yrittäjä eli hän maksaa itse eläkemaksunsa, loma-ajan palkkansa ja koulutuksensa.
Lääkärien lisäksi ammatinharjoittajina työskentelee hammaslääkäreitä, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, psykologeja, psykoterapeutteja ja muita terveydenhuollon ammattilaisia. Pihlajalinnassa noin neljäsosa ammattilaisista on ammatinharjoittajia.
Ammatinharjoittajilla on oikeus päättää itsenäisesti palkkioistaan eli oman vastaanottonsa hinnoista. He kilpailevat samoista asiakkaista sekä toisten ammatinharjoittajien että lääkäriasemien kanssa, sillä lääkäriasemilla on töissä myös työsuhteisia lääkäreitä.
Erityistä tyytymättömyyttä ammatinharjoittajien keskuudessa on herättänyt ainakin Mehiläisessä, Terveystalossa ja Pihlajalinnassa viime vuosina käyttöön otetut palkkiomallit, joilla määritellään vakuutusyhtiöiden ja työterveyden potilaiden vastaanotoille vähimmäis- ja enimmäispalkkiot.
Esimerkki Terveystalosta: jos vastaanoton hinta on alle lääkäriaseman määrittelemän vähimmäishinnan, ammatinharjoittajalääkäri saa palkkioksi vähimmäishinnan eli lääkäriasema kompensoi halvimpien sopimusten hintoja lääkäreille. Jos hinta on yli enimmäispalkkion, pitää lääkäriasema ylimenevän summan itsellään.
Ylen haastattelemien ammatinharjoittajien mukaan valtaosa asiakasyritysten sopimushinnoista on korkeampia kuin enimmäispalkkiot, jolloin ammatinharjoittajat eivät pääse hyötymään korkeammista hinnoista.
Neuvotteluasema on olematon
Ammatinharjoittajilla on vain hyvin vähän neuvotteluvoimaa terveysjättien edessä. Heitä ei yrittäjinä suojaa työlainsäädäntö. Ylen haastattelemat henkilöt kertovat, että lääkäriasemat ovat yksipuolisesti muuttaneet sopimusten ehtoja ammatinharjoittajille huonompaan suuntaan.
Ylen lähteiden mukaan lääkäriasemat eivät myöskään ole olleet halukkaita neuvottelemaan muutoksista ammatinharjoittajien kanssa. Käytännössä muutokset on otettava vastaan, muuten potilaat vähenevät tai sopimus irtisanotaan.
Terveysmarkkina on hyvin keskittynyt, joten ammatinharjoittajilla ei ole paljoa vaihtoehtoja, jos he haluavat vaihtaa vuokraisäntää. Samankaltaiset ehdot pätevät kaikkialla. Oman vastaanoton perustaminen taas koetaan byrokratian takia raskaaksi ja epävarmaksi.
Ammatinharjoittajilla ei ole myöskään edunvalvojan tuomaa tukea, sillä isot terveysjätit ovat Ylen lähteiden mukaan ottaneet sellaisen katsantokannan, että alan ammattiliitot eivät voi edustaa ammatinharjoittajia. Liitoilla on kuitenkin ammatinharjoittajia jäseninään.
Lääkäriliitossa on tunnistettu, että ammatinharjoittajien asema on heikentynyt viime vuosina. Liiton puheenjohtaja Niina Koivuviita sanoo, että tilanne on seurausta markkinoiden voimakkaasta keskittymisestä.
– Meillä on erittäin suuria yrityksiä, jotka pyörittävät tätä bisnestä. Sillä on näitä harmillisia seurauksia. Selvää on, että ammatinharjoittajat ovat yksityisyrittäjiä ja neuvottelevat omat sopimuksensa. Me emme voi Lääkäriliittona olla mukana ihan kilpailulainsäädännönkin takia, Koivuviita sanoo.
Lääkäriasemat eivät tunnista kritiikkiä. Terveystalosta ja Pihlajalinnasta todetaan, että sopimuksia ei voida muuttaa neuvottelematta ammatinharjoittajien kanssa. Terveystalosta tosin myös kerrotaan, että sillä on kumppaneina tuhansia ammatinharjoittajia eikä kaikkien kanssa voi neuvotella erikseen.
– Ymmärrämme, että yksittäiset muutokset voivat tuntua kielteisiltä, ja näitä kokemuksia kuuntelemme. Kuten Terveystalo, myös yrittäjänä toimiva ammatinharjoittaja on joutunut viime aikoina kohtaamaan muuttuneen markkinatilanteen ja kustannuspaineen, Terveystalon viestinnästä todetaan.
