Vaasan Gerbyssä Omenapuupuiston alue on muuttunut viime vuosina huomattavasti.
Aiemmin rehevöityneellä alueella kukoistaa nyt niittymäinen kasvillisuus, joka houkuttelee pölyttäjiä ja lintuja.
Muutoksen takana ovat epätavalliset työntekijät – lampaat.
Vaasan kaupungin hankekoordinaattori Simo Marttila on iloinen siitä, että luonnon monimuotoisuus alueella on lisääntynyt.
Vaasalla on jo pitkät perinteet lammaslaitumista. Epäsäännöllisen säännöllisesti niitä on ollut ekologisina ruohonleikkureina vuodesta 2018 lähtien.
Tänä vuonna laitumet ovat kuitenkin tyhjillään ja Gerbyn niittyä hoidetaan käsiniitolla ja henkilötyönä.
Kaupunki joutuu resurssipulan vuoksi pitämään välivuoden lampaiden käytössä.
Lammaslaidunnus vaatii päivittäistä hoitoa. Eläimille on tehtävä hyvinvointitarkastus, varmistettava veden saanti ja tarkistettava aitojen kunto.
Tehokas tapa ylläpitää arvokkaita luontoniittyjä
Lammaslaitumet ovat alkaneet löytää paikkansa suomalaisissa kaupungeissa osana viheralueiden hoitoa.
Esimerkiksi Tampereella, Jyväskylässä, Kemissä ja Kokkolassa lampaita on jo otettu avuksi arvokkaiden niittyalueiden ylläpitoon.
Kaupunkien laidunnetuilla alueilla on usein kyse arvokkaisista luonnonniityistä tai perinnebiotopeista, joilla kasvaa monimuotoinen niittykasvilajisto. Nämä ympäristöt ovat riippuvaisia säännöllisestä hoidosta – joko niitosta tai kotieläinten laidunnuksesta.
– Semmoiset ympäristöt ovat käyneet aika harvinaisiksi, kun maatalous on muuttunut ja moni alue on jäänyt pois käytöstä ja kasvanut umpeen. Ei löydy tekijöitä tai hoitajia, kertoo ProAgria Pohjois-Suomen maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Kalle Hellström.
Kaupungeissa voi olla myös arvokkaita niittyjä ja hakamaita, jotka ovat tärkeitä myös ympäristökasvatuksen kannalta.
Klikkaa kuvia suuremmiksi lukeaksesi lisää.
Lampaat parempia kuin ruohonleikkuri
Lampailla on erityisiä vahvuuksia maisemanhoidossa.
Ne sopivat hyvin karuille, kivisille paikoille, joissa nautakarjalla ei välttämättä olisi riittävästi syömistä. Lampaat torjuvat tehokkaasti vesakkoa ja syövät pajujen lehtiä, mikä tekee niistä erinomaisia alkuraivauksen apureita.
– Jos on joku pusikoitunut alue, niin siinä voi laittaa lampaat ensiksi töihin ja katsoa sitten, tarvitseeko vielä raivata jotain, Hellström neuvoo.
Suurin etu verrattuna koneelliseen niittoon on tehokkuus: kun lampaat laiduntavat koko kesän, ne syövät kasvillisuuden moneen kertaan.
– Lampaat tuovat viihtyvyyttä asukkaille, mutta toimivat myös ekologisena ylläpitäjänä. Ne pitävät kasvuston matalana ja ylläpitävät niittymäisyyden loistoa. Lampaat ovat koko ekologisen kierron keskeinen osa, Marttila korostaa.
Lampailla on kokeiltu myös vieraslajikasvien torjuntaa, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia. Esimerkiksi jättipalsami ei ole lampaiden suosikkiruokaa.
– Kyllä lammas syö vieraslajeja, mutta jättipalsami menee paremman puutteessa, todennäköisesti kaikki muu ensin, Marttila toteaa.
Uusia niittykasveja ilmaantunut yllättävästi
Vaasassa Gerbyn alueen kehitys on ollut erityisen mielenkiintoista, sillä kyseessä on luonnollinen ennallistaminen ilman niittysiemensekoituksia. Alueelle on kuitenkin ilmaantunut yllättävän paljon niittykasvilajeja.
– Täällä on punapilaa, päivänkakkaraa, siankärsämöä ja sinikelloja. Pelkästään laajempi kukkaloiston määrä kutsuu pölyttäjiä paikalle, Marttila luettelee.
Alueelle on jätetty myös pesäpuita linnuston vahvistamiseksi sekä keloja ja maapuita.
Ensi kesäksi Vaasan kaupunki pyytää rahaa lampaiden palauttamiseen. Jos laidunnus jatkuu, Gerbyn alueella on suunnitelmia kehittää toimintaa entisestään.
– Ajatuksena on laajentaa vähän tätä niittyä ja suunnitelmallisemmin ottaa huomioon pölyttäjien talvialueet. Jätetään kohdistetusti talvehtimispaikkoja pölyttäjille, Marttila paljastaa.
