Kokosimme keskeisimmät päätökset hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kiristävän paketin ensimmäisestä osasta.
Valtioneuvoston istunnossa hyväksyttiin tänään eduskunnalle menevät esitykset, jotka ovat ensimmäinen osa hallituksen suunnittelemaa maahanmuuttopolitiikan kiristämisen pakettia.
Tiedotustilaisuudessa päätöksiä esitellyt sisäministeri Mari Rantanen (ps.) pitää kiristyksiä merkittävinä. Ennen kaikkea hän nosti esiin maahantulon säännösten kiertämiseen liittyvät muutokset ja kansalaisuuden saamisen tiukentamisen.
Kokosimme tähän juttuun päätösten keskeiset sisällöt.
1. Vastaanottorahaa pienennetään
Hallitus esittää pienennystä vastaanottorahaan ja käyttörahaan, joita myönnetään kansainvälistä suojelua hakeville, kuten turvapaikanhakijoille. Sama koskisi myös tilapäistä suojelua saavia henkilöitä ja ihmiskaupan uhreja, joilla ei ole kotikuntaa.
Vähennyksen suuruus vaihtelee riippuen siitä, asuuko hakija yksin vai yhteistaloudessa ja onko hän yksinhuoltaja tai lapsi.
Käytännössä myönnettävän vastaanottorahan ja käyttörahan nykyistä kansaneläkeindeksillä tarkistettua määrää pienennettäisiin sille tasolle, joka vastaa toimeentulotuen laskennallisia ravintomenoja.
Lain on tarkoitus olla voimassa väliaikaisesti. Vastaanottorahaa on tarkoitus arvioida uudelleen alkavassa vastaanottolain uudistuksessa, jossa määrä on tarkoitus asettaa perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
2. Pakolaisten oleskelulupiin lyhennys, lupa pois törkeästä rikoksesta
Hallitus ehdottaa myös, että kansainvälisen suojelun lupien kesto lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin.
Pakolaisen ensimmäinen oleskelulupa ja jatkolupa lyhenisivät neljästä vuodesta kolmeen. Toissijaisen suojelun perusteella myönnetyt luvat lyhenisivät ensimmäisessä oleskeluluvassa neljästä vuodesta yhteen ja jatkoluvassa neljästä vuodesta kahteen.
Toissijaista suojelua voi saada tilanteessa, jos turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta lähtömaassa hakijaa uhkaisi vakava vaara tai esimerkiksi kuolemanrangaistus.
Lisäksi Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen.
Muutoksilla pyritään siihen, että kansainvälinen suojelu poistettaisiin aiempaa tehokkaammin henkilöiltä, jotka eivät sitä enää tarvitse tai joiden ei katsota sitä ansaitsevan oman toimintansa takia.
3. Hakemusten käsittely jo rajalla
Osa maahanmuuttopakettia on myös paljon puhuttu rajamenettelylaki, jonka odotetaan tuovan työkaluja itärajalta Venäjän koordinoimana tulevien turvapaikanhakijoiden käsittelyyn.
Rajamenettelyllä tarkoitetaan sitä, että hakijoiden on oleskeltava rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa osoitetun vastaanottokeskuksen aluetta.
Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti Suomen sisällä.
Lisäksi nopeutettua turvapaikkamenettelyä koskeva sääntely aiotaan uudistaa, mikä mahdollistaisi nopeammin esimerkiksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle todettujen sekä uusintahakemuksen tehneiden hakijoiden maasta poistamista.
4. Kansalaisuuden saamiseen tiukennuksia
Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa ehdotetaan pidennettävän viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Lisäksi asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.
Uudistusta on tarkoitus täydentää myöhemmin tiukentamalla nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä kansalaisuuskokeen käyttöönotolla. Nämä esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025.
Asumisajasta ei voisi enää jatkossa poiketa kansainvälisen suojelun saamisen perusteella. Näiden henkilöiden kansalaisuushakemus käsiteltäisiin kuitenkin kiireellisenä.
15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta, kansalaisuudettomalta henkilöltä ja kielitaitoedellytyksen täyttävältä hakijalta edellytettäisiin viiden vuoden asumisaikaa nykyisen neljän vuoden sijasta.
Pohjoismaiden kansalaisilta edellytettäisiin jatkossakin kahden vuoden asumisaikaa. Kahden vuoden asumisaikaa ehdotetaan lakiin kirjattavaksi myös Suomen edustuston työntekijöiden puolisoille, joiden osalta nykyistä lakia on hallituksen esityksen mukaan jo käytännössä sovellettu näin asumisaikaedellytyksestä poikkeamista koskevan pykälän perusteella.
5. Maahantulosäännösten kiertämistä estetään
Maahantulosäännösten kiertämisen estämistä halutaan tehostaa. Ulkomaalaislakiin on tarkoitus kirjata kaikki tilanteet, joissa oleskelulupa evätään. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi väärien tietojen antaminen, laiton maassa oleskelu, laiton työskentely tai lumeavioliitto.
Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi estetään. Tällä on tarkoitus estää turvapaikan hakua pyrkimyksenä päästä maahan töihin tai opiskelemaan.
Lisäksi henkilöllisyyden todentamista tiukennetaan ja biometristen tietojen lisääminen Schengenin tietojärjestelmän kuulutuksiin mahdollistetaan.
Muokattu kello 22.52: Tarkennettu Suomen edustuston työntekijöiden puolisoiden osalta sitä, että kahden vuoden asumisaikaa ei ole kirjoitettu nykyiseen lakiin, mutta asiassa on jo käytännössä sovellettu näin asumisaikaedellytyksestä poikkeamista koskevaa pykälää.
Katso sisäministeri Mari Rantasen tiedotustilaisuus tiukennuksista maahanmuuttoon: