Iaroslav Zhidchenko muutti neljä ja puoli vuotta sitten Venäjältä Suomeen, eikä osannut suomea lainkaan. Tiistaina hän sai tietää kirjoittaneensa suomen kielen yo-kokeessa laudaturin.
Emma Kilpinen,
Elisa Paljakka
Iaroslav Zhidchenko muutti Suomeen 8. luokalla vailla mitään suomen kielen taitoa.
Tänään hän sai vahvistuksen sille, että hän kirjoitti laudaturin suomi äidinkielenä -ylioppilaskokeesta.
Zhidchenko opiskelee Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukiossa ja valmistuu nyt keväällä ylioppilaaksi.
Hän on todella iloinen ja ylpeä itsestään. Saavutuksen eteen hän on joutunut tekemään paljon töitä.
Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun Lappeenrannan yksikön rehtori Jari Naskali kertoo, että koulukin on Zhidchenkon suorituksesta ylpeä.
– Täysin poikkeuksellista, että henkilö joka ei puhu suomea äidinkielenään, kirjoittaa suomen äidinkielenä ja onnistuu tällä tavalla, Naskali kommentoi tapausta.
Itä-Suomen koulun tavoitteena on kehittää tapoja, jolla tukea vieraskielisiä tai maahanmuuttajaopiskelijoita ja heidän perheitään sulautumaan suomalaiseen koulukulttuuriin. Koulu painottaa venäjän kieltä ja kulttuuria.
”Olen saanut paljon tukea”
Neljä ja puoli vuotta sitten Iaroslav Zhidchenko muutti Venäjän Samaran kaupungista Suomeen. Saavuttuaan Suomeen hän aloitti yläluokalla Itä-Suomen koulussa.
Zhidchenko kokee, että se oli hyvä asia suomen kielen oppimisen kannalta.
– Siellä oli hyvä siirtymä venäjän kielestä suomen kieleen. Asteittain opettelin ensin sanoja ja sen jälkeen termejä. Sitten kieltä pystyi jo käyttämään pikkuhiljaa arjessa.
Zhidchenkon opettajat ja ystävät ovat olleet hänen tukenaan koko ajan. Häntä opettivat sekä suomi toisena kielenä -aineopettaja että äidinkielen aineopettaja.
– He ovat olleet aina hyvin ystävällisiä minua kohtaan ja auttaneet paljon. Kaikki ihmiset ovat minulle hyvin tärkeitä, Zhidchenko kertoo.
Halu oppia kieltä
Iaroslav Zhidchenko kertoo, että suomen kielen opettelussa häntä motivoivat ystävät ja halu kommunikoida ihmisten kanssa suomen kielellä.
Päätös äidinkielen opintojen aloituksesta syntyi halusta kehittyä suomen kielessä vielä paremmaksi.
– Halusin ehkä jonkinlaista haastetta.
Suomen kielen käyttö vaatii myös Zhidchenkon mukaan rohkeutta.
– En vieläkään kokonaan ole saanut suomen kieltä haltuun. Teen virheitä, mikä on ymmärrettävää.