Asiantuntijat pelkäävät maakotkien kuolevan yhä useammin tuulivoimaloiden vuoksi.
Toistaiseksi vain yksi maakotka on todistetusti kuollut tuulivoimalan lapoihin Suomessa, mutta törmäysriski kasvaa, kun tuulivoimaa rakennetaan lisää.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä voi jopa kaksinkertaistua viidessä vuodessa ja nelinkertaistua kymmenessä vuodessa.
Kotkakuolema tapahtui Vaalassa vuonna 2024. Kokenut lintuharrastaja, biologi Vesa Hyyryläinen joutui todentamaan turman valokuvista tuulivoimayhtiön ilmoituksen jälkeen.
– Se oli löytynyt myllyn alta palasina. Tapauksesta jäi tyrmistynyt olo.
Hyyryläisen mukaan kotka oli pesinyt pitkään tuulivoima-alueella, ja se oli rengastettu 19 vuotta aiemmin pesäpoikasena Pyhännällä.
Törmäysten määrää vaikea arvioida
Suomessa elää alle 500 maakotkaparia. Poikasten ja vielä pariutumattomien esiaikuisten kanssa yksilömäärä nousee noin kahteen tuhanteen.
Maakotka on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi.
Tuulivoimahankkeissa arvioidaan tutkimusten perusteella, että noin prosentti riskialueella lentävistä maakotkista voisi törmätä tuulimyllyyn.
Suomen johtavan maakotka-asiantuntijan Hannu Tikkasen mukaan luku on todennäköisesti pienempi, mutta se voi olla suurempikin.
– Emme voi tietää, mikä se todellisuudessa on. Maakotka on erämaiden lintu ja tuulivoimalatkin sijaitsevat usein etäällä ihmisten kulkureiteistä, mikä vaikeuttaa törmäyshavaintojen tekemistä.
Merikotkista tietoa sen sijaan on olemassa.
Sääksisäätiön seurannan mukaan tuulivoimaloiden lapoihin on kuollut yli 80 merikotkaa. Todellinen määrä on todennäköisesti vielä suurempi. Sääksisäätiö on petolintujen suojeluun keskittyvä yhteisö.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että maakotka osaa vältellä ja myös väistää tuulivoimaloita. Sekään ei vähennä lintuasiantuntijoiden huolta myllymäärän kasvusta.
– Olemme todella huolissamme maakotkan ja myös muiden petolintujen selviytymisestä myllyviidakossa, biologi Vesa Hyyryläinen pohtii.
Suomessa on nyt noin 2 000 tuulivoimalaa.
Fingridin energiaennuste edellyttäisi noin tuhannen uuden tuulivoimalan rakentamista viidessä vuodessa, arvioi Suomen uusiutuvat -yhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Tuulivoiman etuja ajavan yhdistyksen johtaja luottaa hankkeiden huolelliseen suunnitteluun ja viranomaisvalmisteluun.
– Vaikutuksia arvioidaan todella tarkasti eri vaiheissa. Mikään tulevista hankkeista ei synny tyhjästä, ilman huolellista valmistelua esimerkiksi ympäristövaikutusten osalta, Mikkonen toteaa.
Tuulivoimaa suunnitellaan maakotka-alueille
Maakotka viihtyy alueilla, joissa tuulee eikä ihminen häiritse sen eloa. Lajin harmiksi samankaltaisia alueita tarvitsevat myös tuulivoimayhtiöt.
Tämä päällekkäisyys on selkeästi nähtävissä maakuntakaavojen tuulivoimasuunnitelmissa.
Hannu Tikkasen mukaan vuonna 2023 maakuntakaavojen selvityksissä oli noin 12 500 voimalapaikkaa. Niistä selvästi yli puolet sijoittui maakotkien reviireille.
– Se kertoo huonosta suunnittelusta, tylyttää Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Pohjois-Pohjanmaalla selvästi suurin osa maakotkareviireistä on jo tuulivoimakäytössä tai sitä suunnitellaan. Reviirien ydinalueet on kuitenkin rajattu tuulivoiman ulkopuolelle.
Halmeenpään mielestä maakuntaliittojen lisäksi myös Metsähallitus voisi tehdä enemmän lajin elinolojen turvaamiseksi:
Metsähallituksen kaksoisrooli hiertää luontoväkeä
Maakotkan suojelu on yksi Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävistä.
Yli 80 prosenttia Suomen maakotkapesistä sijaitsee Metsähallituksen mailla.
Näille maille voi olla myös tuulivoimasuunnitelmia. Se työ puolestaan on Metsähallituksen kiinteistökehityksen vastuulla.
Hanna Halmeenpään mukaan Metsähallituksen kaksoisrooli on selkeä ongelma.
– Luontopalveluilla näyttää olevan suitset suussa ja ohjakset kireällä johdon suunnasta, Halmeenpää kuvailee energiahankkeiden asemaa päätöksenteossa.
Halmeenpään mukaan luontopalveluilla oli aiemmin vahvempi ja itsenäisempi asema suojeluun liittyvissä päätöksissä.
– Meille se näyttäytyy siten, että siellä ei olla kovin halukkaita antamaan painoarvoa luontoasiantuntijoille, entinen kansanedustaja arvioi.
Metsähallituksen pääjohtaja Juha Niemelä myöntää, että yksiköillä on erilaiset tehtävät ja tavoitteet, mutta luonnonsuojeluliiton rajua kritiikkiä hän ei niele.
– Kyllä me aidosti pyrimme siihen, että otamme kaikki näkökulmat huomioon. En tunnista sitä, että meillä jokin näkökulma kävelisi toisen yli.
Metsähallitus irtisanoi Hannu Tikkasen
Metsähallituksen sisäisistä ristiriidoista on kirjoittanut aiemmin sanomalehti Kaleva.
Lisäksi kaksi vuotta sitten huomiota herätti ympäristöministeriön päätös hyllyttää lähes valmis maakotkaselvitys. Ministeriö oli tilannut sen suoraan Hannu Tikkaselta, joka työskenteli tuolloin Metsähallituksessa, mutta oli toimivapaalla.
Hyllytyspäätöstä edelsi Metsähallituksen lausunto, jossa selvitystä arvioitiin muun muassa liian tuulivoimakielteiseksi.
Tuorein käänne osapuolten välillä on Tikkasen irtisanominen elokuussa.
Tikkanen arvelee, että potkujen syynä olivat hänen ja johdon erilaiset näkemykset maakotka-asioissa.
– Sanotaanko näin, että tutkimustulokseni eivät ilmeisesti miellytä kaikkia tahoja.
Metsähallitus ei voi kommentoida yksittäisen työntekijän irtisanomisen syitä. Pääjohtaja Niemelän mukaan kaikkia työntekijöitä kuitenkin kohdellaan samojen periaatteiden mukaisesti.
