Maastopalovaroituksen aikana ei saa tehdä avotulta. Muina aikoinakin kulotuksesta ja savua tupruttavasta avotulesta pitää ilmoittaa etukäteen paikkakunnan pelastuslaitokselle.
Maastopalojen riski kasvaa lähipäivinä ja -viikkoina, kun aurinkoinen sää kuivattaa nopeasti maastoa.
Esimerkiksi pohjalaisten pelastuslaitosten alueella Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla syttyy joka kevät kymmeniä erikokoisia maastopaloja, kun ihmiset kulottavat sekä polttavat risuja ja haravointijätteitä.
Ilmatieteen laitos on yksinkertaistanut maastopalojen varoitusjärjestelmäänsä. Vuoden alusta lähtien maastopalovaroitus on korvannut erilliset ruohikkopalo- ja metsäpalovaroitukset.
Uudessa maastopalovaroituksessa on kolme vaaratasoa: keltainen, oranssi ja punainen. Kaikkia niitä koskee sama laki eli avotulta ei saa sytyttää, sanoo meteorologi, yhteyspäällikkö Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta.
– Keltainen on varoituksen lievin taso. Oranssilla tasolla maasto on jo hyvin kuivaa, ja punaisella erittäin kuivaa. Punaisella varoituksella mukana on myös reippaasti tuulta, tai alueella on kuivuuden lisäksi hallitsematon suurpalo.
Muutoksen uskotaan tuovan selkeyttä.
– Joskus vuosia sitten ruohikkopalovaroituksen aikana sai tehdä avotulen, mutta metsäpalovaroituksen aikana ei. Jo aiemmassa laissa avotulenteko kiellettiin myös ruohikkopalovaroituksen aikana. Monille asia saattoi kuitenkin jäädä epäselväksi. Nyt on selkeästi yksi maastopalovaroitus, jonka aikana ei saa sytyttää avotulta, Tuomo Bergman toteaa.
Ennakkovaroitukset saattavat muuttua
Ilmatieteen laitos antaa maastopalovaroituksen lähtökohtaisesti puolilta öin.
– Se koskee tulevaa vuorokautta, eli aina kannattaa tarkistaa voimassa oleva varoitus, meteorologi Tuomo Bergman huomauttaa.
Ilmatieteen laitos antaa myös ennakkovaroituksia viidelle vuorokaudelle. Ne saattavat kuitenkin muuttua.
– Varoitus pystytään myös poistamaan, jos esimerkiksi saderintama kulkee alueen läpi.
Maastopalovaroitukset ovat pääasiassa maakuntakohtaisia. Maastopalovaroituskausi on juuri alkanut, ja se kestää yleensä syys–lokakuun vaihteeseen.
”Aina kannattaa ilmoittaa”
Vt. palomestari, Ilmajoen paloaseman asemavastaava Tuomo Mäkelä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta muistuttaa tulentekoilmoituksen tärkeydestä.
Pelastustoimi.fi-sivustolta löytyy ohjeita, ja siellä voi tehdä tulentekoilmoituksen, jotta pelastuslaitokset saavat rekisteröityä risujen poltot ja kulotukset.
Ilmoituksen teko unohtuu monelta, eikä syytä voi vierittää yksinomaan tulentekijän harteille.
– Mielestäni tulentekoilmoitusta ei ole markkinoitu tarpeeksi kansalaisille, pelastusalan ammattilainen myöntää.
Kulotuksesta ja merkittävästi savua muodostavista avotulista on aina tehtävä ilmoitus paikkakunnan pelastusviranomaiselle. Avotulta tehtäessä on oltava myös maanomistajan lupa.
Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä neuvoo ihmisiä tekemään tulentekoilmoituksen lähes tulkoon kaikesta maan kanssa kosketuksissa olevista avotulista.
Tulentekoilmoituksella on nimittäin myös käänteinen puoli.
– Ihmisillä on velvollisuus ilmoittaa pelastusviranomaisille näkemästään savusta ja varoittaa näin mahdollisesta palosta.
Maltti ja varovaisuus tärkeintä
Jos avotulen tekoon ryhdytään, vt. palomestari Tuomo Mäkelä neuvoo välttämään tulentekoa rakennusten lähettyvillä ja varaamaan alkusammutuskalustoa.
– Maltti on ensimmäinen asia. Jos on tuulinen sää, kaikkea polttamista pitää välttää. Eikä risujen polttoon ja kulottamiseen kannata ryhtyä yksin.
Pitäisikö kulottaminen kieltää kokonaan?
– Se on hyvin kaksipiippuinen asia. Kulotushan on maanparannuksena hyvä, ja sitä on iät ajat tehty. Omasta toimenkuvasta käsin katsottuna kulotus on tietysti riskitekijä, mutta huolellisuudella pärjätään jo pitkälle, Tuomo Mäkelä pohtii.
