Idänlehtikuoriaisen aikuiset yksilöt talvehtivat ja hakeutuvat keväällä runsain joukoin aurinkoisille paikoille. Laji syö lepän lehtiä, mutta koivukin kelpaa.
Eteläisessä Suomessa on havaittu paikoin runsaasti idänlehtikuoriaisia. Pieniä kovakuoriaisia on nähty viime aikoina massoina ainakin Lahdessa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Helsingissä.
Idänlehtikuoriaiset ovat viime päivinä herättäneet huomiota esimerkiksi Lahden satamassa, jossa niitä lenteli ihmisten vaatteille ja parveili puiden ympärillä.
Idänlehtikuoriainen on tumma, noin 6–7 millimetrin mittainen kovakuoriainen, jonka kuori hohtaa metallimaisesti.
Talven sääolot suosivat lajia
Sitowisen vanhempi luontoasiantuntija ja Ylen Luontoillan hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg kertoo nähneensä viime aikoina paljon idänlehtikuoriaisia muun muassa Kouvolan Voikkaalla ja Helsingissä.
Kullbergin mukaan lajia suosii talvi, joka alkaa ja loppuu selkeästi ilman voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Aikuiset yksilöt talvehtivat ja lähtevät liikkeelle kevään koittaessa.
– Kun halutaan lisääntyä nopeasti, sieltä metsästä tullaan kuoriaisen mielestä parhaille paikoille, jossa aurinko paistaa, ja niiden lapset pääsevät nopeaan kasvuun ravintokasvinsa turvin.
Silloin kuoriaisia voi näkyä paikoin hyvin runsaasti.
Idänlehtikuoriaisia oli viime kesänä paljon ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa.
Lajille on tyypillistä, että kannat vaihtelevat voimakkaasti. Kullbergin mukaan lajia nähtiin runsaasti 1950-luvulla, mutta 1970–1980-luvuilla se oli lähes kateissa. 2000-luvun alusta lähtien kanta on jälleen vahvistunut.
Kuoriaiset pölähtivät päiväkodin hiekkalaatikolle
Metsätuhojen aiheuttajiin erikoistunut, metsänhoidon asiantuntija Juho Kukkonen Metsäkeskuksesta on havainnut parin viime viikon aikana idänlehtikuoriaisia Lappeenrannan seudulla. Kuoriaisia on parveillut myös Lappeenrannan keskustassa ja esimerkiksi päiväkodin hiekkalaatikolla.
– Niitä on löytynyt tänään jo kolme täältä toimistoltakin, Kukkonen toteaa.
Jos idänlehtikuoriaisia on runsaasti, osa niistä voi siirtyä Kukkosen mukaan syömään lepän lisäksi myös rauduskoivun lehtiä.
Leppä ei yleensä kuole, vaikka idänlehtikuoriainen syökin sen lehdet. Nuoret taimikot ovat sen suosikkeja.
Jaakko Kullberg näkee, että hyönteislajilla on paikkansa luonnossa.
– Harmaaleppä on nopeakasvuinen puulaji. Kasvit eivät itse ymmärrä hidastaa omaa kasvuaan, joten on vain hyvä, että välillä joku tekee sen niiden puolesta.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Luken Luonnonvaratieto-palvelusivustoa.
