Metsähallitus satsaa Helvetinjärven kansallispuistoon avaamalla uuden parinkymmenen kilometrin mittaisen rengasreitin.
Samaan aikaan useiden nykyisten reittien taukopaikkojen huoltoa karsitaan.
Luontopalveluilta leikataan reilusti rahaa, ja säästöt näkyvät esimerkiksi siinä, ettei polttopuita enää kuljeteta taukopaikoille entiseen tapaan.
Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva kertoo, että kansallispuistot ovat ykköskohteita, joihin halutaan panostaa palvelujen karsimisesta huolimatta.
– Kansallispuistot ovat brändeinä erittäin tunnettuja, ja niihin halutaan panostaa jatkossakin. Taukopaikat, joita ei enää huolleta, ovat olleet jo valmiiksi vähäisellä käytöllä, Haapakorva perustelee.
Asiakaskyselyiden mukaan rengasreitit ovat retkeilijöiden suosiossa, minkä vuoksi Ruovedellä sijaitseva Helvetinjärvenkin hanke viedään loppuun. Reitti valmistuu talveksi.
Reitin rakentaminen maksaa Metsähallituksen laskelmien mukaan tänä vuonna noin 40 000 euroa ja ensi vuodelle vuodelle jäävien viimeistelytöiden ja maasto-opasteiden osalta noin 20 000 euroa.
Kansallispuistojen taukopaikkojen huolto maksaa puolestaan sadoista euroista 20 000 euroon. Kustannuksiin vaikuttaa se, miten vaikeasti saavutettava kohde on.
Kaksi eri budjettia
Haapakorva ymmärtää, että luontopalveluiden leikkauksia ihmetellään, sillä Metsähallitus tekee samaan aikaan kovaa tulosta.
– Laki estää Metsähallituksen liiketoiminnan tulojen käyttämisen luontopalveluihin. Liiketoiminnan tulos menee valtion kassaan, kun taas luontopalvelut saa rahoituksensa valtion budjettivaroista.
Haapakorvan mukaan rahoituksen epäsuhta on kehittynyt vuosikymmenten aikana.
Luontopalvelut on saanut hoitoonsa merkittävästi uusia alueita, rakennuksia ja vastuita, mutta perusrahoitus ei ole kasvanut samassa suhteessa. Korjausvelka on kasvanut ja kustannukset nousseet.
Säästöjen jälkeen Metsähallituksen hoidossa säilyy ainakin 153 retkikohdetta. Vajaassa parissakymmenessä kohteessa yhteistyökumppanit hoitavat reitit ja taukopaikat. Metsähallituksen listauksen taukopaikkojen muutoksista löydät tämän linkin alta.
Videolla Helvetinjärven retkeilijät kertovat tunnelmistaan.
Palvelujen karsiminen harmittaa retkeilijöitä
Ulvilalainen kokenut kansallispuistokävijä Unto Kärnä saapui Helvetinjärvelle Seitsemisen kansallispuistosta. Kärnä harmittelee säästöjen kohdistumista luontokohteisiin.
– Onhan se vahinko, että esimerkiksi Seitsemisen luontokeskus oli suljettu. Kun karttoja ei ollut saatavilla, täytyi ottaa opastaulusta kuva.
Kärnä on kuitenkin tyytyväinen kansallispuistojen valikoiman laajuuteen.
– Meillä on yli 40 kansallispuistoa, kirjaan just ruksattiin missä kaikkialla on käyty.
Yhdeksänvuotias tamperelainen Anneli Koura tuli Helvetinjärvelle patikoimaan isovanhempiensa ja veljensä kanssa. Ensimmäistä kertaa puistossa vierailevan Kouran mielestä luonnossa seikkailu on jännittävää.
– Kivointa patikoinnissa on se, että saa nähdä paljon luontoa ja joskus jopa eläimiä.
Yrittäjä: huolto on epävarmaa
Ravintola Helvetin Portin yrittäjä ja infopisteestä huolehtija Mirja Vilén kertoo, että polttopuupula ja huollon epävarmuus aiheuttavat retkeilijöissä närää.
– Metsähallitus on ulkoistanut puunhoidon ja wc-tilojen tyhjennyksen yksityiselle yrittäjälle. Tietääkseni yhdellä miehellä on hoidettavanaan useampi kansallispuisto. Siksi esimerkiksi polkujen raivaus myrskyjen jälkeen viivästyy, koska sitä ei voi tehdä yksin turvallisuussyistä.
Videolla Vilén kertoo, miksi opastus on retkeilijöille tärkeää.
Kun Vilén aloitti yrittäjänä 15 vuotta sitten, Helvetinjärvellä oli vain kymmenesosa nykyisestä kävijämäärästä. Koronapiikin jälkeen matkailijat palasivat vauhdilla.
– Suomalaisten ohella saksalaiset ovat löytäneet meidät uudelleen. Helvetinjärven ja Haukkamaan välinen vanha korpimetsä on monelle pakollinen nähtävyys.
Kansallispuistot ovat pienten kuntien vetonauloja
Ruoveden kunnanjohtaja Toni Leppänen painottaa kansallispuiston merkitystä kunnan matkailulle. Puistossa patikoi vuosittain 40 000–50 000 ihmistä.
– Monesti Helvetinjärvi tunnetaan jopa paremmin kuin Ruovesi itse, Leppänen naurahtaa.
Leppänen itse suosittelee vähemmän tunnetulla Haukanhiedan luonnonhiekkarannalla käyntiä niille, joille Helvetinjärvi on muuten tuttu. Pääreitti puolestaan sopii huonompijalkaisillekin.
Kunnanjohtaja kantaa huolta leikkausten seurauksista.
– Puistossa ei saa ottaa puita luonnosta tulentekoon. Pelkään kuitenkin, että supistukset lisäävät tällaista vahingontekoa.
Ruoveden kunta päätti huhtikuussa ottaa vastuun Pirkanmaan laajimman suoalueen, Siikanevan, retkeilyreittien kunnossapidosta. Metsähallitus oli sulkemassa reitit, koska pitkospuut olivat vaarallisessa kunnossa.
