Kun Miia Jatuli saapui tammikuussa 2026 Kukkiajärven rannalla sijaitsevalle mökilleen Pälkäneen Luopioisissa, häntä kohtasi järkyttävä näky.
Mökkitontti oli muuttunut jääkentäksi. Vettä oli jäätynyt 150 neliömetrin alueelle, paikoitellen puolen metrin paksuiseksi.
Jatulin mukaan maastosta saattoi havaita, että hakkuujätteet olivat tukkineet vuosikymmeniä alueella virranneen luonnontilaisen puron. Vesi oli noussut Jatulin tontille ja puro jäätynyt.
– Puro on ollut auki läpi vuoden vuosikymmeniä. Nyt se jäätyi ensimmäistä kertaa.
Tontin lisäksi myös Jatulin mökki kärsi. Piharakennuksen betoninen tukijalka liikkui jään nousun vuoksi ja yksi vajan ikkuna rikkoutui. Lisäksi tulva-alueelle joutunut kompostikäymälä tuhoutui.
Tästä käynnistyi – toistaiseksi tulokseton – kiista vastuista ja korvauksista. Mökkiläistä vastassa ovat suuri metsäyhtiö Versowood ja sen urakoitsija. Vakuutusyhtiöt sysäävät vastuuta toisilleen.
– Vielä puoli vuotta sitten en juuri tiennyt vesi- ja metsälaeista. Nyt tiedän niistä jo aika paljon, Miia Jatuli kertoo.
Miia Jatuli vaatii Versowoodilta insinöörilaskelmiin perustuvaa kymmenen tuhannen euron korvausta.
Summaan sisältyy muun muassa kompostikäymälän uusiminen ja varaston tukijalan korjaus. Laskelmassa ei ole mukana puron kunnostamista.
– Lisäksi omaa aikaa kului ihan järjettömästi, kun kävin täällä tammikuusta huhtikuuhun asti kolme kertaa viikossa, Jatuli sanoo.
Vakuutusyhtiöt sysäävät vastuuta toisilleen
Miia Jatulin oma vakuutusyhtiö If totesi korvauspäätöksessään helmikuussa, että kyseessä ei ole luonnonilmiö, vaan ulkopuolisen toimijan aiheuttama vahinko.
Vahingon syyksi todettiin tontin ojan tukkeentuminen. Siihen on If:n päätöksen perusteella kertynyt viereisen hakkuutyömaan hakkuujätettä.
If-vakuutusyhtiön tilaamassa vahinkotarkastajan raportissa todetaan, että naapuri oli tehnyt hakkuita ja hakkuujätteitä oli ympäri vuoden virtaavan puron päällä. Raportin mukaan oja on mahdollisesti tukkeutunut risujen johdosta.
Yle on nähnyt kyseisen raportin ja vakuutusyhtiön korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiö ohjasi Jatulin hakemaan korvauksia vastapuolelta.
Jatuli ei ole vielä saanut korvausta vahingoista.
Hakkuun tilannut Versowood ja sen urakoitsija Tuominen oy kiistävät vastuun. Heidän vakuutusyhtiönsä Pohjola totesi maaliskuussa, että hakkuutyöstä tulleet ”muutamat irtorisut” eivät ole voineet tukkia ojaa.
Versowoodin metsäjohtajan Pauli Otavan mielestä yhtiön kanta tapaukseen on hyvin selvä: kyseessä on paannejään aiheuttama tulviminen, jota esiintyi viime talvena paljon.
– Viime talvena, kun lunta oli vähän ja pakkaset olivat kovat, paannejäätä todella muodostui. Tämä menee luonnon piikkiin ja on monen ikävän yhteisen sattuman summa.
Paannejää on Tieteen termipankin mukaan puro-, pinta- tai pohjavedestä maan, kallion tai vanhan jään pinnalle kerroksittain kertyvä, kyhmyinen jääkerros. Sitä syntyy, kun vesi valuu pinnalle ja jäätyy hitaasti kerros kerrokselta.
Jatuli ei hyväksy yhtiön selitystä. Vakuutusyhtiön raportin ohella hän viittaa omiin videotallenteisiinsa, joissa näkyy puumuhjua ja hakkuutähdettä uomassa.
Risut käytiin poistamassa vaivihkaa
Talvella Miia Jatuli mittasi jään korkeuseron tukkeutumiskohdan molemmin puolin. Ero oli 14–17 senttimetriä. Tätä hän pitää teknisenä todisteena siitä, että hakkuujäte oli muodostanut uomaan padon.
Huhtikuussa Versowoodin metsäasiantuntija kävi ilman ennakkoilmoitusta poistamassa risut uomasta.
Jatuli tulkitsee toimenpiteen todisteaineiston hävittämiseksi.
Versowoodin Pauli Otava kiistää, että kyse olisi ollut salailusta.
Yhtiö käy hänen mukaansa työmailla useita kertoja suorittamassa erilaisia toimenpiteitä, eikä tässä ollut Otavan mielestä mitään poikkeavaa.
Metsälaki velvoittaa suojavyöhykkeisiin
Jatuli on ollut asian tiimoilta yhteydessä myös lupa- ja valvontavirastoon. Hänen mielestään viranomaisen kanta on käynyt selväksi.
– Sieltä kerrottiin, että hakkuuta suunniteltaessa ei olisi voinut jäädä huomaamatta karttaan merkitty luonnontilainen metsäpuro.
Lisäksi metsälaki velvoittaa jättämään puron, noron tai muun pienveden varteen puuston korkeuden verran suojavyöhykettä. Käytännössä tämä tarkoittaa 10–30 metriä leveää vyöhykettä.
Lain mukaan metsänomistajan ja hakkuun tekijän on varmistettava, että erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteet eivät vaarannu esimerkiksi avohakkuun takia.
Versowood kiistää, että lakia olisi rikottu ja kyseenalaistaa metsäpuron luonnontilaisuuden.
Yhtiö viittaa ilmakuviin, joiden mukaan valtaosa hakkuualueesta on vuosina 1960–1984 metsitettyä peltoa. Metsäjohtajan mukaan uoma on toiminut pelto-ojana aina 1980-luvulle asti.
– Ilmakuvat paljastavat ja maastossa suoritettu katselmus todentavat, että tämä ei ole mikään metsälakikohde. Uomaa ympäröivä metsä oli normaalisti hoidettua talousmetsää, Otava sanoo.
Pälkäneen tapaus ei ole ainoa laatuaan. Viime vuonna yhtiö myönsi toimineensa virheellisesti Nastolassa Päijät-Hämeessä, kun avohakkuussa tuhoutui luonnontilainen noro.
Uomaa ei tunnistettu luonnontilaiseksi noroksi, kun metsäasiantuntija kävi kartoittamassa paikan ennen hakkuuta.
Pauli Otava toteaa Ylelle, että tapaukset ovat erilaisia ja niitä ei voi verrata keskenään.
Miia Jatuli kertoo, että lupa- ja valvontavirasto lupasi keväällä tulla tarkastamaan, kuinka pahasti luonnontilainen puro on tuhoutunut. Jatuli odottaa edelleen katselmusta.
– Täytyy taas ruveta pommittamaan virastoa, jos sieltä ei muisteta lupausta.
