Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluissa on käynnissä valtava myllerrys. Hoidon painopiste siirtyy vauhdilla kohti kevyempiä muotoja: digipalveluihin, omahoitoon ja lyhyisiin terapiasuhteisiin.
Malli keskittyy liiallisesti oireisiin, arvostelevat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
He pelkäävät, että jatkossa mielen häiriöihin saa apua lähinnä silloin, kun ne ovat lieviä ja helposti hoidettavia tai kun asiakkaalla on itsellään voimia hakeutua hoitoon.
Kriitikot suhtautuvat myös hyvin epäillen yhtenäiseen toimintamalliin, joka on otettu Suomessa käyttöön vain parissa vuodessa.
Uuden toimintamallin puolustajat taas kertovat hoitojonojen lyhentymisestä ja yhtenäisten hoitomuotojen eduista. Palvelut ovat nyt useamman ihmisen saatavilla, mikä ehkäisee mielen häiriöiden pahenemista.
Tavoitteena on säästää yli 350 miljoonaa euroa sillä, että sairauspoissaolot vähenevät.
Kehittäjien omissa arvioissa malli myös vähentäisi kolmasosalla Kelan kuntoutuspsykoterapian tarvetta. Tällä hetkellä yli 64 000 ihmistä saa tukea kuntoutuspsykoterapiaan.
Tämä on monen Ylen haastatteleman ammattilaisen mielestä hyvin optimistinen ja toiveikas lupaus. Epäilevimpiä ovat mielenterveystyön korkeakoulutetut ammattilaiset.
Terveyskeskusten ja hyvinvointialueiden hallinnon työntekijät taas kiittelevät mallia ja sen työkaluja.
Yle haastatteli tätä juttua varten 16 alan ammattilaista. Malliin kriittisesti suhtautuvat eivät halua esiintyä jutussa nimellään, sillä he pelkäävät julkisen kritiikin vaikuttavan heidän uraansa.
Moninainen perintö
Koska mielenterveysongelmat ovat tunnetusti kasvussa, hyvinvointialueet etsivät parhaillaan parhaita tapoja toteuttaa tehtäväänsä mielenterveyden hoitamiseksi perusterveydenhuollossa.
Ne perivät kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä monipuolisen joukon erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä, joita nyt yhtenäistetään hyvinvointialueilla.
Parhaillaan alueet rakentavat päihde- ja mielenterveyspalveluita Terapiat etulinjaan -mallilla, joka on kehitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alaisuudessa.
Kehitystyötä johtaa psykiatri Samuli Saarni. Hänen konsulttiyhtiönsä voitti vuonna 2020 järjestetyn hankejohtajan kilpailutuksen. Saarnin yritys oli myös ainoa tarjouksen jättänyt.
HUS ostaa Saarnilta hankejohtajan palveluita vielä ensi vuoden ajan. Saarni nimitettiin Tampereen yliopiston psykiatrian professoriksi toukokuussa.
Terapiat etulinjaan -malli painottaa nopeasti aloitettavaa omahoitoa, digipalveluita ja lyhyitä terapiajaksoja.
Tarkoitus on hoitaa erityisesti lievästi ja keskivaikeasti oirehtivat häiriöt mahdollisimman kevyesti jo terveysasemilla. Mielenterveystyön painopiste on nimenomaan oireiden helpottamisessa.
Esimerkiksi Forssassa terveysasemalla noin 60:stä vastaanotolle tulleesta potilaasta puolet ohjattiin digipalveluiden ja omahoidon piiriin. Toinen puoli sai jatkohoitoa muualla mielenterveyspuolella.
Oma Hämeen tietojärjestelmät eivät tällä hetkellä mahdollista tiedonkeruuta siitä, kuinka moni omahoitoon ohjatuista potilaista palaa vastaanotolle myöhemmin uudelleen.
Videolla sairaanhoitaja Sari Göös-Matikainen kertoo, kuinka Terapiat etulinjaan -mallin hoito toimii Oma Hämeessä.
Huoli hoidon kaventumisesta
Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen allekirjoittaa hankkeen tavoitteet nopeasta hoitoon ohjauksesta, mutta näkee riskin mielenterveysongelmien hoitojen kaventumisena.
– Mallin lyhytterapiat ja lyhytinterventiot ovat hyvin oireisiin keskittyviä menetelmiä. On hyvin harvinaista, että ihmisellä on puhtaasti yksi oireprofiili, Lipsanen sanoo.
Pelko onkin, että vain yhtä oiretta kerrallaan hoitamalla ihmisen laajemmat ongelmat jäävät käsittelemättä. Mieli ei tavallisesti järky tyhjiössä ja vain yhdellä tapaa oirehtien.
– Jos esimerkiksi terapiatakuuta toteutetaan oireisiin keskittymällä, takuu on voimassa vain tietynlaisilla oireilla. Muuten asiakas jää omilleen.
Psykologiliitto on ammattiliitto, johon kuuluu myös pitkää psykoterapiaa antavia psykologeja.
Oirekeskeisyys toistuu myös muiden Ylen haastattelemien eri tehtävissä toimivien ammattilaisten huolissa. Malli lähestyy mielen häiriöitä oire kerrallaan, jolloin potilas saattaa palata kerta toisensa jälkeen uuden oireen kanssa terveyskeskukseen.
Kanta-Hämeessä uuden toimintamallin odotetaan näkyvän hoitojonoissa, palveluntarpeessa ja mahdollisesti Kelan kuntoutuspsykoterapioiden määrässä loppuvuonna.
Videolla sairaanhoitaja, palveluvastaava Jussi Paajanen kertoo, miten Terapiat etulinjaan -toimintamalli on otettu vastaan ammattilaiskentällä Kanta-Hämeessä.
Ero hoitofilosofiassa
Terapiat etulinjaan -toimintamallin ajattelussa oireiden nopea hoito ja lievitys ehkäisevät niiden kehittymistä vaikeammiksi. Tämä vähentäisi vaativimpien hoitomuotojen, kuten pitkän kuntoutuspsykoterapian tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon, tarvetta.
Näkemys hoidosta on hyvin erilainen kuin laajalti psykoterapian suuntauksissa käytetty ajatus, jossa oireiden aiheuttajiin puututaan esimerkiksi ihmisen ajattelumalleja muuttamalla pitkässä psykoterapiahoidossa.
Terapiat etulinjaan -hankkeen hankejohtaja Samuli Saarni kertoo olevansa tietoinen erityisesti psykoterapiaa antavien psykologien keskuudessa käytävästä keskustelusta.
Ylelle oireita painottavaa lähestymistapaa ovat arvostelleet myös muun muassa psykiatrian parissa työskentelevät ammattilaiset, jotka eivät ole psykoterapeutteja.
Saarni korostaa Terapiat etulinjaan -toimintamallin portaittaista perustason hoitoa ja nopeaa hoitoonohjausta.
Saarnin mukaan hoitomallin idea on, että osalle ihmisistä riittävät nopeasti alkavat ja ihmistä eniten häiritseviin oireisiin kohdentuvat hoidot. Näin resursseja säästyy niille, joilla on monimutkaisempia ongelmia ja pidempien hoitojen tarvetta.
– On selvää, että lyhyellä terapiajaksolla perusterveydenhuollossa ei ole tarkoituskaan hoitaa persoonallisuushäiriöitä tai vakavia mielenterveyden häiriöitä.
Onko sinulla kokemuksia Terapiat etulinjaan -toimintamallin asiakkaana? Voit olla luottamuksellisesti yhteydessä toimittaja Teemu Kammoseen ([email protected]).