Dokumenttiohjaaja Sami Kieksi harmitteli pitkään tekemäänsä etikettivirhettä, vaikkei ole varma, huomasiko kukaan.
Elämäni moka -juttusarjassa julkisuudesta tuttu ihminen kertoo virheestään. Tällä kertaa mokansa paljastaa dokumenttiohjaaja Sami Kieksi.
”Saimme puolisoni kanssa kutsun Presidentinlinnaan vuonna 2023, kun Niinistö isännöi itsenäisyyspäivän vastaanottoa viimeistä kertaa. Se oli itselleni ensimmäinen kerta Linnassa ja tietenkin olin otettu.
Valmistauduimme iltaan huolella. Kävimme hommaamassa sitä varten minulle frakin ja puolisolle juhlapuvun. Varasin meille hotellin läheltä Presidentinlinnaa sekä illallispöydän ravintolasta. Ajatuksena oli käydä syömässä etukäteen, ettei booli nouse liikaa päähän.
Olin laittanut kaikki frakkiin kuuluvat asusteet hotellihuoneen sängylle siten, että saan ne nopeasti päälle, kun tulemme ravintolasta hotellille ja lähdemme siitä Linnalle.
Laskua odotellessa meni aika kauan siellä ravintolassa. Hotellilla sitten vähän kiireessä puin frakkia päälle, kun piti vielä valokuvakin ottaa ennen lähtöä.
Tarkistelin, että onhan kutsu ja kaikki varmasti mukana, kun on tämmöinen tärkeä tilaisuus.
Linnassa pysäytin Niinistön kiittääkseni häntä ja hän jäi yllättäen keskustelemaan kanssani. Meistä otettiin myös yhteiskuva.
Juhlien jälkeen lähdimme vielä jatkoille ja siitä sitten hotellille.
Ja siellä hotellihuoneen sängyllä oli mun frakin liivi!
Iski hirveä häpeä. Ajattelin, että ei helkatti, miten mä voin mokata tällaisen asian!
Miksei kukaan sanonut, että mulla ei ole sitä liiviä? Olin vielä puolisollekin etukäteen muistuttanut, että kaiken pitää olla kunnossa, koska kuvat juhlista säilyvät vuosikymmeniä. Ja kyllähän sen näkee Saulin ja minun yhteiskuvasta, että hänellä on se liivi siellä alla ja minulta se puuttuu.
En tiedä, onko siellä Presidentinlinnassa edes kukaan tajunnut sitä, että mulla ei ollut sitä liiviä, koska se liivihän on valkoinen.
Mutta onhan se etikettivirhe.
Ehdin nukkua hotellissa puolison kanssa vain kolme tuntia, ennen kuin minun piti lähteä Thaimaahan kuvaamaan tsunamidokumenttia. Kyllä se asia siellä vähän väliä pyöri päässä, ja pari kuukautta sen jälkeenkin.
Opin, että vaikka olisi kuinka kiire, kannattaa katsoa ympärilleen rauhassa, ennen kuin lähtee.”