Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Syöpäpotilaita kuolee Suomessa aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomalaispotilaiden elossaoloennusteet ovat Pohjoismaiden heikoimmat noin parissakymmenessä miesten syövässä. Naisten syövissä kokonaistilanne on miehiä parempi, mutta Suomi on viimeisenä lukuisissa naistenkin syövissä.
Joissain syövissä Suomen ero muihin maihin on pieni, joissain selvästi suurempi.
Ennusteet kuvaavat sitä, miten iso osa potilaista on elossa viiden vuoden päästä diagnoosin saamisesta. Tiedot perustuvat Nordcan-tietokantaan, johon on koottu Pohjoismaiden syöpätilastoja.
Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT tutki syöpähoitojen tuloksia ja syöpälääkebisnestä uudessa jaksossa Elämäni hinta.
Yleisimmistä syövistä Suomi pärjää hyvin esimerkiksi rinta- ja eturauhassyöpien hoidossa, mutta keuhkosyövän kohdalla tilanne on muihin Pohjoismaihin verrattuna varsin huono. Paksu- ja peräsuolen syövässä suomalaismiesten ennuste on Pohjoismaiden huonoin, naisten parempi.
Alle on koottu esimerkkejä syövistä, joiden hoitotulokset ovat Suomessa muita Pohjoismaita heikommat. Voit katsoa tuloksia erikseen miesten ja naisten syövistä. Käyriä koskettamalla näet erot myös prosentteina.
Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori ja Pohjanmaan hyvinvointialueen onkologian ylilääkäri Antti Jekunen pitää tilannetta hälyttävänä.
– Kehityksemme ei etene samassa tahdissa kuin muissa Pohjoismaissa. Siitä kyllä tulee tunne, että muualla tehdään jotakin aivan perustavalla tavalla paremmin.
Lääkärit löytävät useita ongelmia
Suomen tilanteeseen ei ole varmaa selitystä. Syitä ei ole tutkittu laajasti.
Keuhkosyövän kohdalla selitystä on etsitty Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Siinä todettiin, että suomalaiset pääsevät esimerkiksi perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle hitaammin kuin muualla. Myös kuvantamistutkimuksia tehdään hoidon alkuvaiheessa muita maita suppeammin.
Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston väitöskirjassa puolestaan sanotaan, että keuhkosyöpä todetaan Suomessa muita Pohjoismaita merkittävästi useammin vasta taudin levinneessä vaiheessa. Sen arvioidaan olevan keskeinen syy maiden väliseen eroon hoitotuloksissa, sillä silloin leikkausta ei useinkaan voida enää toteuttaa.
Professori Jekunen uskoo, että samankaltaiset asiat vaikuttavat myös muiden syöpien hoitotulosten taustalla.
Lääkäreiden keskuudessa on puhuttu myös siitä, viivytteleekö osa suomalaisista potilaista itse hoitoon hakeutumisessa pidempään kuin muissa Pohjoismaissa.
– Tätä on mietitty yhtenä syynä, mutta sitä on vaikeampi osoittaa tieteellisesti, Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Maria Silvoniemi sanoo.
Mitä kauemmin diagnoosin saaminen ja hoidon aloittaminen vievät, sitä todennäköisemmin syöpä ehtii levitä ja potilaan ennuste heikentyä.
Mikä on lääkkeiden merkitys?
Antti Jekusen ja Maria Silvoniemen mukaan asiaan voi vaikuttaa myös se, että Suomessa käytetään uusia immuno-onkologisia eli IO-syöpälääkkeitä vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Asia selviää Ruotsin terveystaloustieteen instituutin viime vuonna julkaisemasta raportista.
– Se näkyy varmasti osittain hoitotuloksissamme, Silvoniemi arvioi.
Lääkkeiden vähäinen käyttö on havaittu aiemminkin suomalaistutkimuksessa, mutta ruotsalaisraportin tiedot ovat tuoreemmat.
IO-lääkkeet ovat varsin kalliita, ja yhden potilaan hoidon hinta voi kohota jopa pitkälti yli 100 000 euroon riippuen hoidon pituudesta.
Jekunen arvelee, että hinta voi vaikuttaa taustalla, kun lääkkeiden käyttöä pohditaan sairaaloissa.
Lisäelinvuodelle hinta
Suomessa julkaistiin viime vuonna kansallinen syöpästrategia, jonka avulla hoidon saatavuutta ja laatua pyritään parantamaan kautta maan.
Professori Antti Jekunen ehdottaa, että Suomessa uskallettaisiin myös määritellä, paljonko sairaan ihmisen lisäelinvuosi saa maksaa yhteiskunnalle.
Siten lääkärit eivät joutuisi tekemään potilaiden elämää koskevia päätöksiä yksin ja miettimään samalla, paljonko hoitoihin uskaltaa käyttää rahaa kehnossa taloustilanteessa.
– Suositukseni on, että tällaiset laskelmat tehtäisiin yleisimmille syöville. Se on poliittisesti hankalaa, mutta minusta se tulisi tehdä.
Maria Silvoniemi kaipaa Suomeen yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten syöpäpotilaita halutaan hoitaa.
– Jos päätämme, että potilaita joudutaan hoitamaan meillä ehkä vähän huonommin kuin muissa maissa, jonkun korkeamman tahon täytyy päättää siitä. Asia pitää myös sanoa julkisesti ääneen.
Ministeriö korostaa myös potilaiden omaa vastuuta
MOT pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä kommentoimaan Suomen syövän hoidon tilannetta. Kysymyksiin vastasivat sähköpostitse johtajat Eveliina Pöyhönen ja Tuula Helander.
He arvioivat, että Suomen muita Pohjoismaita heikommat hoitotulokset ovat monen asian summa.
Pöyhönen ja Helander kirjoittavat, että perusterveydenhuoltoon joutuu jonottamaan Suomessa kansainvälisestikin vertaillen pitkään ja asia on ministeriöllä tiedossa. Kehitteillä olevan omalääkärimallin pitäisi helpottaa tilannetta tulevaisuudessa.
STM korostaa vastauksessaan myös ihmisten omaa vastuuta. Osa syöpään sairastuneista hakeutuu itse hoitoon viiveellä. Hälyttäviä merkkejä ei välttämättä osata tunnistaa.
Ministeriön mukaan kansalaisten olisi tärkeä myös itse koettaa pienentää sairastumisriskiään.
Suomeen on perustettu kansallinen ohjelma, jonka avulla pyritään vähentämään esimerkiksi kansansairauksien aiheuttamaa tautitaakkaa. Tarkoituksena on esimerkiksi kannustaa terveellisiin ruokavalintoihin.
Uusin MOT-ohjelma Elämäni hinta on katsottavissa Yle Areenassa.
