Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Paula Kivelän keuhkokuume ei parantunut millään. Hengitys oli vaikeaa, ja yskä tuntui erilaiselta kuin ennen.
– Takaraivossa oli koko ajan olo, että tämä on jotakin muuta. Nyt ei ole kaikki hyvin, hän muistelee viime kevättä.
Hän sai keuhkosyöpädiagnoosin 42-vuotiaana huhtikuussa 2025.
– Eräs entinen kollegani oli kuollut kolme kuukautta aiemmin keuhkosyöpään. Olin älyttömässä shokissa ja mietin, milloin minä kuolen.
Tutkimusten jälkeen selvisi, ettei Paula Kivelän syöpää voinut leikata. Häntä alettiin hoitaa sädehoidolla ja sytostaateilla.
Kivelä sai sittemmin kokeiltavaksi myös kallista immuno-onkologista eli IO-syöpälääkettä.
Lääke on maailmalla niin haluttua, että siihen liittyy vakavaa rikollisuutta.
Ylen tuore MOT-ohjelma Elämäni hinta tutkii syöpähoitojen tuloksia ja syöpälääkebisnestä.
Ohjelmassa seurataan Paula Kivelän lisäksi myös levinnyttä keuhkosyöpää sairastavaa Asta Jakobssonia. Hänelle immuno-onkologinen lääke saattaa lääkärin ennusteen mukaan tuoda jopa useita elinvuosia lisää.
Suomessa useiden syöpien hoitotulokset ovat jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Meillä potilaita kuolee aikaisemmin esimerkiksi keuhkosyövässä, maksasyövässä, leukemiassa ja naisten kohdunkaulan syövässä.
Lääkäreiden mukaan yksi syy on perusterveydenhuollon kriisi: lääkäriin ja kuvantamistutkimuksiin pääsee liian hitaasti.
Diagnoosit viivästyvät, syövät leviävät.
Lisäksi Suomessa käytetään uusia IO-lääkkeitä selvästi vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
MOT:n haastattelemat lääkärit ja tutkijat sanovat, että se voi osittain selittää muita Pohjoismaita heikompia hoitotuloksia.
Tutkija hämmästelee Suomen tilannetta
Ruotsalainen terveystaloustieteen instituutti IHE julkaisi viime vuonna raportin, josta selvisi erikoinen tieto.
Suomi on vähiten IO-lääkkeitä käyttävien Euroopan maiden joukossa Slovakian ja Latvian kanssa.
Jäämme kauas EU:n keskiarvosta ja esimerkiksi Ruotsista.
Lääkkeiden vähäinen käyttö on havaittu aiemminkin suomalaistutkimuksessa, mutta IHE:n tieto on vielä uudempaa.
IHE:n raporttia tehnyt johtava tutkija Thomas Hofmarcher pitää tulosta erittäin yllättävänä.
– Jokin on Suomessa pielessä. Ruotsissa lääkkeiden käyttö on ollut suunnilleen samaa tasoa kuin muissa Euroopan rikkaissa maissa. Mitä Suomessa tapahtuu? hän kysyy.
Hofmarcherin mukaan Suomi oli vielä 15 vuotta sitten maailman huipulla syövän hoidon tuloksissa, samalla tasolla Ruotsin kanssa.
Sen jälkeen kuilu Suomen ja muiden vauraiden maiden välillä on kasvanut.
Viime syksynä Paula Kivelän keuhkosyöpään päätettiin kokeilla Keytruda-nimistä lääkettä.
Se on immuno-onkologisista lääkkeistä tunnetuin. Vaikuttava aine on pembrolitsumabi.
Lääke sai kasvaimen pienenemään ja Kivelän kunnon kohoamaan.
Lääke on erittäin kallis. MOT:n haastattelemat lääkärit arvioivat, että yhden potilaan Keytruda-hoito saattaa maksaa jopa pitkälti yli 100 000 euroa hoidon pituudesta riippuen.
Suomessa korkeakaan hinta ei saa olla syy jättää hoitoa antamatta, jos sille on lääketieteellinen peruste.
Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori ja Pohjanmaan hyvinvointialueen onkologian ylilääkäri Antti Jekunen arvioi, että käytännössä raha vaikuttaa väistämättä taustalla, kun kalliiden IO-lääkkeiden käyttöä pohditaan.
Jekunen sanoo tietävänsä, että joillain alueilla saatetaan esimerkiksi päättää ennalta IO-hoitojen kestoja, vaikka päätös tulisi tehdä hoitotulosten perusteella.
– Hoidetaan puoli vuotta, lopetetaan ja katsotaan jatko jollakin muulla, yleensä sytostaatilla, professori sanoo.
Hän toteaa, ettei tällaiselle toimintatavalle ole lääketieteellisiä perusteita.
Antti Jekunen ei halua lähteä julkisesti nimeämään kyseisiä alueita.
Jekusen mukaan hänen alueellaan Pohjanmaalla IO-lääkkeitä käytetään melko paljon, koska niiden hyödyt on nähty.
Professori uskoo, että muita maita vähäisempi IO-lääkekäyttö on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että potilaita kuolee Suomessa aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa.
MOT yritti selvittää, miten moni suomalainen on saanut Keytrudaa ja paljonko hoidot maksavat. Se osoittautui vaikeaksi, sillä Keytrudan tarkka hinta on huippusalainen.
Useimmat hyvinvointialueet eivät antaneet pyydettyjä tietoja vedoten salassapitovelvotteisiin.
Lisäksi lääkkeestä maksetaan eri puolilla Suomea eri hintoja, sillä lääkeyhtiö neuvottelee hinnoista erikseen usealla alueella.
Valtaosa hyvinvointialueista totesi MOT:n kyselyssä, että IO-lääkkeiden käyttö ylipäänsä perustuu virallisiin suosituksiin. Niitä antaa terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko.
Sairaalat tekevät silti itse päätökset potilaille annettavista lääkkeistä.
Suomen muita maita vähäisempi IO-lääkkeiden käyttö ei vaikuta saatujen vastausten perusteella herättävän hyvinvointialueiden syöpälääkäreissä juurikaan huolta.
Alle on koottu lyhyitä otteita eri alueiden laajoista vastauksista. Niitä on editoitu ja tiivistetty.
65-vuotias Asta Jakobsson saa Keytruda-hoitoa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.
Jakobssonia hoidettiin ensin perinteisillä sytostaateilla, mutta hän meni niistä erittäin huonoon kuntoon.
Jakobsson kertoo lääkärin arvioineen, että hän saattaisi hyötyä IO-hoidosta.
– Lääkäri sanoi, että ilman immunologista hoitoa hän voisi luvata minulle ehkä vuoden, mutta jos IO-hoito tehoaa, jopa viisi vuotta.
Jakobssonia ilahduttaa ajatus, että hän saisi vielä viettää aikaa lastenlastensa kanssa.
Toistaiseksi hänen vointinsa on pysynyt IO-hoidon aikana hyvänä ja tauti kurissa.
Syöpälääkkeillä tehdään jättimäistä bisnestä
Syöpätautien erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö toimii puheenjohtajana sairaalalääkkeisiin suosituksia antavassa Palkon lääkejaostossa.
Hän sanoo, ettei osaa syvällisemmin analysoida, miksi Suomessa IO-lääkkeitä käytetään vähemmän kuin muualla Euroopassa.
– Sinänsä luotan kyllä kollegoihini. Olemme halukkaita hoitamaan potilaita hyvin. Toisaalta olemme kustannustietoisia ja kriittisiäkin sen suhteen, että hoitoja käytettäisiin järkevästi ja oikeisiin kohteisiin, Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Jyrkkiö toteaa.
Jyrkkiö huomauttaa, että Suomessa 40 prosenttia syövän hoitoon käytettävistä rahoista menee lääketeollisuuden taskuihin.
Syöpälääkkeissä pyörivät valtavat rahat. Esimerkiksi Keytruda on yhdysvaltalaisen lääkefirma Merckin kultasuoni: puolet yrityksen 56 miljardin euron liikevaihdosta tuli viime vuonna Keytrudasta.
Lääke on niin tuottoisaa, että sen ympärille on muodostunut maailmalla rikollisuutta.
Intiassa laaja rikollisverkosto on myynyt väärennettyä Keytrudaa.
Meksikossa puolestaan potilas kuoli väärennettyyn Keytrudaan. Vastaavia tapauksia on ollut muuallakin.
Ylen MOT-ohjelma oli mukana kansainvälisen tutkivan journalismin järjestön ICIJ:n projektissa. Siinä selvitettiin Keytrudaa valmistavan Merckin toimintaa.
Useiden tutkimusten mukaan virallista suositusta pienemmällä Keytruda-annoksella voi saavuttaa yhtä tehokkaat hoitotulokset. Samalla säästyisi rahaa.
Muutaman vuoden kuluttua Keytrudan keskeinen patentti raukeaa, ja markkinoille voi tulla halvempia rinnakkaislääkkeitä. Merck on kehittänyt Keytrudasta uuden, ihon alle pistettävän version, jolle on haettu uusi vuosia kestävä patentti.
Suomessa Merck tunnetaan nimellä MSD Finland. Yhtiö kieltäytyi haastattelusta.
Sähköpostitse se vastasi, että Keytrudan annostus perustuu laajaan tutkimusaineistoon ja kattavaan kliiniseen näyttöön. Patenttien tarjoama suoja on MSD:n mukaan puolestaan välttämätön, jotta uusien lääkkeiden kehittäminen olisi taloudellisesti mahdollista.
Yhtiön mukaan uusi ihon alle pistettävä Keytruda ei vaikuta halvempien rinnakkaislääkkeiden tuloon markkinoille.
Paula Kivelän syöpäkasvain pienentyi IO-lääkkeellä, mutta tänä keväänä lääkitys lopetettiin, koska pieneneminen pysähtyi.
Nyt hän pyrkii mukaan Finprove-tutkimukseen. Siinä tutkitaan kohdennetun lääkehoidon mahdollisuutta potilailla, joilla ei ole enää muita hoitovaihtoehtoja.
Kivelä suhtautuu itse tulevaisuuteensa positiivisesti.
