Käännytyslaki jakaa myös hallituksen rivejä. RKP ei ole vielä päättänyt kantaansa.
Kristiina Tolkki,
Anne Orjala
Oppositio pohtii kuumeisesti, miten suhtautua niin sanottuun käännytyslakiin. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus antoi kiistellyn lakiesityksen eduskunnalle tänään tiistaina.
Lain tarkoitus on estää välineellistettyä maahantuloa itärajalla. Se jakaa poikkeuksellisesti sekä oppositiota että hallitusta.
Asia on vaikea hallituspuolue RKP:lle. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ei halua ottaa asiaan lopullista kantaa. RKP:n eduskuntaryhmässä valtaosa katsoo, että esitys voitiin tuoda eduskuntaan.
– Haasteelliset ja isot kysymykset, joihin liittyy kansallisen turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien yhteensovittaminen, on syytä arvioida täällä eduskunnassa monipuolisen harkinnan ja asiantuntijakuulemisten perusteella. On aivan oikein, että lakiesitys on perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Annetaan nyt valiokunnalle työrauha.
Poikkeuslaki vaatii laajaa tukea myös oppositiolta, koska sen hyväksymiseen tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö.
Suurin oppositiopuolue SDP ei vielä näytä vihreää valoa. Puolue aikoo käydä esityksen läpi ”huolellisesti, tarkasti ja kiihkottomasti”.
– Tässä on paljon pelissä: se miten itärajan turvallisuus saadaan toimimaan niin, että se täyttää kansainväliset sitoumuksemme. Hallitus on saanut aikaan yksimielisen esityksen, ja se on tietysti ensimmäinen edellytys sille, että tätä voidaan vakavasti käsitellä eduskunnassa, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Lindtmanin mukaan perustuslakivaliokunnan kanta tarvitaan ennen kuin SDP voi muodostaa lopullisen kantansa.
Kurvinen: Lähtökohtaisesti suhtaudumme myönteisesti
Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen haluaa kuulla perustuslakivaliokunnan arvion.
– Periaatteessa olemme sitä mieltä, että tällainen laki tarvitaan. On selvä asia myös perus- ja ihmisoikeuksien kannalta, että Suomen rajojen on oltava koskemattomia. Emme voi hyväksyä sitä, että ulkomainen toimija painostaisi Suomea käyttämällä siirtolaisia tai turvapaikanhakijoita hyväksi, Kurvinen sanoo.
Kurvisen mukaan perusoikeuksia ei voi turvata, jos Suomen itsenäisyyttä tai koskemattomuutta uhataan.
– Lähtökohtaisesti keskusta suhtautuu lakiin myönteisesti. Olisi perusteltua katsoa, tulisiko eduskunnalla olla rooli rajalain aktivoinnissa ja käyttöönotossa. Valmiuslain pykälätkin on tuotava aina ensin eduskuntaan tarkistettavaksi.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta haluaa nähdä asiantuntijalausunnot, kun asiaa käsitellään eduskunnassa.
Vihreiden huolena on ollut esimerkiksi lain tehokkuus sekä suhde kansainvälisiin sopimuksiin.
– Olemme oppositiossa emmekä ole itse päässeet rakentamaan lakia, joten joudumme tilanteeseen, jossa valitaan kahdesta huonosta: joko siitä, että ei ole minkäänlaista lakityökalua välineellistetyn maahanmuuton ennaltaestämiseen tai valitaan työkalu, jonka tehokkuudesta ei ole varmuutta ja joka on haastava ja ongelmallinen ihmisoikeuksien näkökulmasta.