Täsmennyksiä edellytetään vielä muun muassa rajavartijan harkintavallan rajoihin. Korjausten takia esitystä tuskin saadaan eduskuntaan vielä tällä viikolla.
Hallituksen tulee tehdä vielä useita muutoksia ja täydennyksiä käännytyslakiin, jotta se olisi hyväksyttävä perustuslain näkökulmasta ja voidaan viedä eduskuntaan, toteaa oikeuskansleri Tuomas Pöysti ennakkotarkastuksessaan.
Pöystin mukaan lakiesitys on kuitenkin merkittävästi parempi kuin maaliskuussa lausuntovaiheessa. Ristiriita kansainvälisen oikeuden kanssa ei kuitenkaan ole kadonnut.
Ongelmallisia ja vähintäänkin jännitteisiä ovat Pöystin arvioin mukaan etenkin esityksen suhde turvapaikanhakijoiden palautuskieltoon sekä oikeusturvaan liittyvät kysymykset.
– Se on edelleen oikeudellisesti poikkeuksellinen ja ongelmallinen ottaen huomioon, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan, joihin Suomi on sitoutunut, palautuskielto on ehdoton, Pöysti muotoilee lausunnossaan.
Pöystin mukaan esitys on edelleen ristiriidassa sopimusten kanssa, mutta ristiriita on lievempi verrattuna aikaisempaan versioon.
5 muutosta, 7 täsmennystä
Kaiken kaikkiaan hallituksen pitää oikeuskanslerin mukaan tehdä viisi muutosta ja lisäksi täydentää seitsemää kohtaa lain säätämisjärjestysperusteluista.
Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, millä perusteilla rajaviranomainen voi ohjata Suomen rajalta käännytetyt jättämään kansainvälistä suojelua koskevan turvapaikkahakemuksensa muualla.
Muistion mukaan olisi parempi, että esityksessä olevien kriteereitä avataan väljemmiksi.
”Palautuskiellon noudattamisen kannalta parempi olisi, jos kriteeri olisi väljempi eli menettely olisi mahdollinen, kun se on tarpeen maahan pyrkijän oikeuksien turvaamisen tai rajaturvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden tehokkaan suojaamisen kannalta”.
Hallituksen lakiesityksessä kriteereiksi on rajattu lasten, vammaisten henkilöiden tai muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien turvaaminen tai toisaalta hakijan vaara joutua muun muassa kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen kohteeksi.
Oikeuskansleri perää myös selvyyttä rajanvetoon siitä, milloin maahanpääsy evättäisiin Schengen-sopimuksen sääntöjen perusteella, ja milloin taas käännytyslain keinoin.
Muistiossa edellytetään vielä mahdollisuutta erikseen säädettyyn kantelumenettelyyn tai kantelumenettelyyn.
Myös merkitsemistä Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiin tulisi selventää.
Laissa tulisi myös tuoda selkeämmin esille, että Venäjä on todennäköisesti osalle maahan pyrkijöistä turvallinen maa, vaikka se ei täytä nykyisiä oikeudellisia turvallisen maan kriteerejä.
Oikeusvaltioristiriitoja nyt vähemmän
Pöystin mukaan hallituksen esitys on sisällöltään poikkeuksellinen, mutta niin on myös nykyinen turvallisuusympäristö.
Esitys on muistion mukaan laadittu ”monilta osin uudenlaisessa turvallisuustilanteessa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.”
Tavanomaisissa olosuhteissa käsillä olevan kaltaista lakia ei muistion mukaan voitaisi hyväksyttävästi käyttää esimerkiksi maahanmuuton hallinnassa.
Muistiossa todetaan, että kansallisen turvallisuuden suojaaminen on hyväksyttävä ja perustuslakivaliokunnan käytännössä erittäin painavana pidetty tavoite. Kyse on siis useiden oikeuksien keskinäisestä punninnasta.