Hallituksen kaavailema käännytyslaki herättää edelleen suurta vastustusta oikeusoppineissa. Ylen tavoittamien asiantuntijoiden mukaan lakiluonnos rikkoo perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Lisäksi siinä sälytetään rajanviranomaisille kohtuuttoman suurta vastuuta.
– Olen yllättynyt, että lakiesitys menee tällaisena eduskunnan käsiteltäväksi, sanoo akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen.
Hän on kritisoinut rajalakia kovin sanoin pitkin kevättä.
– Esitys on vakavasti jännitteinen oikeusvaltiollisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Tästä perusasetelemasta ei päästä mihinkään, sanoo perustuslakiasiantuntija ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen.
Tyrmäys termille ”jännitteinen”
Uusi rajalaki mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin ilman, että he voisivat hakea turvapaikkaa Suomesta. Näin voitaisiin menetellä, kun kyse on välineellistetystä maahantulosta. Maahan jo saapuneet henkilöt poistettaisiin maasta ja heidät ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälisen suojelun hakemuksia otetaan vastaan.
Lain tarkoitus olisi estää välineellistetty maahanmuutto itärajalla.
Hallitus on muokannut esitystä kevään aikana lausuntokierroksen jälkeen. Seuraavaksi alkaa esityksen käsittely eduskunnassa. Voit katsoa hallituksen tiedotustilaisuuden lakiesityksestä Yle Areenasta.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei näe estettä käännytyslaille, mutta sanoo sen sisältävän riskin ihmisoikeussopimusten rikkomisesta.
Hallitus kuvailee lakiesitystä ”jännitteiseksi” ihmisoikeussopimusten näkökulmasta.
– Esitys ei ole jännitteinen, vaan se yksiselitteisesti rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, Martti Koskenniemi sanoo.
Koskenniemi arvioi myös, ettei lakiesitys sovellu poikkeuslaiksi perustuslaista, koska kyseessä ei ole lain vaatima rajoitettu poikkeus.
”En suostuisi tekemään tällaista arviota”
Koskenniemi näkee lakiesityksessä myös suuren käytännön tason ongelman: rajaviranomaisille sälytettäisiin vastuu arvioida, onko maahan pyrkivä henkilö erityisen haavoittuvassa asemassa tai vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen kohteeksi. Tällaiset henkilöt määritellään lakiesityksessä poikkeustapauksiksi.
– Jos olisin rajaviranomainen, en missään tapauksessa suostuisi tekemään tällaista arviota, Koskenniemi sanoo
Koskenniemen mukaan myös rajaviranomaiset itse kritisoivat lakiesitystä lausuntokierroksella siitä, että se sälyttää päätöksentekovastuuta yksittäisille virkamiehille.
Käännytyslaki rikkoo Koskenniemen mukaan myös perustuslaissa määritellyt oikeudenmukaisen hallintomenettelyn periaatteet: käännyttämisestä ei tehdä erikseen päätöstä eikä siitä voi valittaa. Siinä siis toteutuisi hänen mukaansa niin sanottu ”summittainen Push Back”.
”Hyvin riskialtis hanke”
Siirtolaisuutta tutkinut Tampereen yliopiston apulaisprofessori Anitta Kynsilehto näkee lakiesityksessä lähinnä pelkkiä ongelmia. Hänen mukaansa laki tekee laittomasta laillista.
– Oikeudellisen prosessin kautta tehdään takaisin työnnöistä ja palautuskiellon rikkomisesta laillista. Se on mielestäni monella tavalla hyvin riskialtis hanke.
Anitta Kynsilehto näkee rajavartijoiden vastuussa isoja ongelmia, joita uusi lakiesitys ei edelleenkään ratkaise. Esimerkiksi haavoittuvan aseman arviointia ei voi Kynsilehdon mukaan tehdä pikakoulutuksen pohjalta.
Myös mahdollinen voimankäyttö herättää kysymyksiä. Lakiesityksen mukaan rajaviranomaisen pitäisi ensisijaisesti kehottaa ja ohjata ihmistä poistumaan, mutta tarvittaessa hän voisi käyttää myös voimaa.
Se kuulostaa Kynsilehdon mukaan siltä, mikä on ollut aiemmin käytäntönä monilla Euroopan unionin ulkorajoilla. Iso kysymys on, millainen yhteiskunta ja oikeusvaltio Suomi haluaa olla.
– En toivoisi näkeväni, että inhimillinen kärsimys ja oikeusvaltion käytäntöjen rikkominen yleistyvät Suomen rajoilla, Anitta Kynsilehto sanoo.
Laki voisi olla voimassa väliaikaisesti vain osassa rajaa ja kuukauden kerrallan. Kynsilehto suhtautuu määräaikoihin epäilevästi ja sanoo, että tällaisilla käytännöillä on tapana muuttua toistaiseksi voimassa oleviksi.
Uhkaskenaarioita ei ole avattu
Pauli Rautiaisen mielestä lakiesityksestä pitäisi keskustella laajemmin osana eurooppalaista rajapolitiikka. Eurooppaan pyrkii maahanmuuttajia etenkin Välimeren sekä Puolan ja Valko-Venäjän rajan kautta.
– Suomessa keskustelu on rajattu Suomen ja Venäjän väliseen tilanteeseen, vaikka lakiesitys liittyy olennaisesti eurooppalaiseen rajapolitiikkaan.
Rautiainen pitää ongelmallisena lain valmistelua ja mahdollista hyväksymistä tilanteessa, jossa todellinen uhka ei ole päällä. Hänen epäilee, että lakiesityksen taustalla on uhkaskenaarioita, joita ei ole avattu julkiseen keskusteluun.
– En epäile suomalaisen yhteiskunnan kykyä ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin, jos tällainen tilanne tulisi.