Petteri Orpon (kok.) hallitus säästää muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista 240 miljoonaa ja leikkaa valtionhallinnosta 60 miljoonaa. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisiin tukiin hallitus antaa sen sijaan lisää rahaa.
Suomen Luonnonsuojeluliitto hämmästelee, että hallitus jätti kehysriihessä käyttämättä miljardiluokan säästökohteet, eikä kajonnut lainkaan ympäristölle haitallisiin tukiin.
Ympäristöjärjestöjen mukaan ympäristöhaittoja lisäävistä tuista karsiminen olisi helppo keino sekä säästää että päästä samalla kohti ilmastovelvoitteita. Hallitus on sanonut pitävänsä kiinni tavoitteesta tehdä Suomesta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
Nyt hallitus päinvastoin lisäsi ympäristölle haitallisia tukia.
Hallitus kertoi kehysriihessä laittavansa rahaa muun muassa turpeen polttamiseen kaukolämpövoimaloissa, polttoaineen hiilidioksidiveron alentamiseen, ammattikuljettajien dieselveron palautukseen ja maakuntalentoihin.
Järjestöt ja asiantuntijat ovat aiemmin esittäneet muun muassa puunpolton veroedun poistamista, sillä sen on laskettu vähentävän päästöjä.
– Kehysriihessä tuista olisi voitu saada merkittävät säästöt. Pelkästään puun polton verotuki on 440 miljoonaa euroa vuodessa. Sen sijaan hallitus lisäsi tukea fossiiliselle turpeelle, maakuntalennoille ja ammattikäytön dieseliin, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tiedotteessa.
Hallitus päätti jo vuosi sitten maakuntalentojen maksamisesta kuudelle lentokentälle vuoteen 2028 asti. Nyt päätettiin perustaa selvitysryhmä maakuntalentojen turvaamiseksi.
Ilmastopaneeli huokaisi helpotuksesta
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä suhtautuu kehysriihen päätöksiin varovaisemmin. Hänen mukaansa päätökset sisältävät ilmastonäkökulmasta sekä myönteisiä että huolestuttavia elementtejä.
– Joitakin puhtaan energian ja rakentamisen tukitoimia löytyy, mutta samalla annetaan myös signaaleja fossiilisten polttoaineiden käytön tukemisesta, Seppälä sanoo.
Myönteisiä ovat hänen mukaansa hallituksen päätös puhtaan teollisuuden investointien ja verohyvitysten jatkumisesta sekä korjausrakentamisen avustukset, joiden yhteydessä on mahdollista toteuttaa myös energiaremontteja.
Myös se, että biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta ei päätetty alentaa, saa Seppälältä kiitosta. Perussuomalaiset vaativat velvoitteen alentamista ennakkoon.
– Ainakin ilmastopaneeli huokaisi helpotuksesta, Seppälä sanoo.
Myös Seppälä näkee huonona signaalina päätökset, jotka tukevat fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Näitä ovat ammattidieselin käyttöönotto raskaalle liikenteelle, polttoaineveroon liittyvän hiilidioksidiveron kevennyksen jatkaminen sekä ajoneuvoveron alentaminen.
– Ne ovat vahvoja signaaleja myös sille, että valtio ikään kuin tulee vähän apuun aina silloin, kun fossiilisten polttoaineiden hinnat pompahtavat ylöspäin, Seppälä sanoo.
Kansantalouden etu olisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti pois öljyriippuvuudesta joka alueella, hän muistuttaa.
– Pettymys oli tietenkin se, ettei maankäyttösektorin päästövähennystoimiin, etenkään turvepeltoihin, löytynyt mitään lisärahoitusta. Tarve olisi siellä suuri ja päästövähennystoimet olisivat kustannustehokkaita, Seppälä sanoo.
Asiantuntijat ovat aiemmin moittineet hallituksen valitsemia ilmastotoimia tehottomuudesta ja siitä, että kuluja kertyy ilman, että vaikutuksesta päästöihin ei ole varmuutta.
Turvetta varmuuden vuoksi
Hallitus päätti kehysriihessä valmistella myös paljon ilmastopäästöjä aiheuttavalle turpeelle kahdeksan miljoonan euron vuosittaisen tukimallin turpeen saatavuuden ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Turvetta käytetään vielä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa puuraaka-aineen rinnalla.
Ilmastopaneelin Seppälän mukaan se ylläpitää tietynlaista turpeen käyttöä, joka olisi muuten jo lakannut markkinoiden vaikutuksesta.
Tuella mahdollistetaan myös biokaasukäyttöisten kaasuturbiinien rakentaminen.
Lisäksi hallitus päätti jatkaa myös turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 asti ja osoittaa Huoltovarmuuskeskukselle 10 miljoonaa euroa sitä varten.
Se ei välttämättä aiheuta päästöjä, ellei jouduta kriisitilanteeseen, Seppälä sanoo. Hän kuitenkin korostaa, että turpeen käyttö pitäisi rajoittaa vain poikkeustilanteisiin.
Jyri Seppälä sanoo, että ilmastopaneeli ei nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa halua ottaa kielteistä kantaa huoltovarmuustoimiin, jos ne eivät johda normaalitilanteessa päästöjen kasvuun.
– Turve on varalla silloin, jos kävisi niin, että meillä olisi kylmät olosuhteet ja myös energiantuonti sakkaisi samanaikaisesti. Silloin sitä tuettaisiin ja otettaisiin käyttöön, että toimintavarmuus myös talvella pysyy yllä, Seppälä sanoo.
Seppälä muistuttaa, että toisaalta turpeen käyttöä ei pitäisi ylläpitää tämän varjolla, vaan pitäisi aktiivisesti pyrkiä kehittämään ilmastoystävällisempiä ratkaisuja huoltovarmuuteen.
SLL kritisoi myös turpeen varmuusvarastointia.
– Tuki turpeelle ja sen varmuusvarastoinnille on käsittämätöntä ilmastotoimista peruuttamista tilanteessa, jossa Suomen hiilineutraaliustavoite on muutoinkin karkaamassa riittämättömien toimien takia, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen tiedotteessa.
Ministerit ovat jo todenneet, ettei tavoitteeseen päästä tämän hallituksen päättämillä ilmastotoimilla.
Päästöjen vähentäminen vaarantuu
SLL:n mukaan hallituksen päätökset vaarantavat päästöjen vähentämisen erityisesti liikenteessä ja maataloudessa.
Ammattikuljettajille tarkoitettu dieselveron ja maatalouden energiaveron lisäpalautus ovat suoria tukia fossiilisille polttoaineille. Ne laskevat kannustimia siirtyä vähäpäästöisiin polttoaineisiin, liitto arvostelee.
Erityisen huono päätös SLL:n mukaan oli kaivosten ympäristövakuuksien laskeminen. Vakuuksia edellytetään ympäristöriskien vuoksi.
– Sen sijaan, että kaivosten vastuullisuutta heikennetään, kaivosjätteistä pitäisi alkaa periä jäteveroa. Kaivokset tuottavat yli 75 prosenttia Suomen jätteistä, mutta ne eivät maksa senttiäkään jäteveroa. Joku muu siis kustantaa kaivosten jätteiden käsittelyn ja riskit, aivan kuten kaivosten riskit muutenkin. Viime kädessä veronmaksaja, sanoo ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen tiedotteessa.
