Kaksi miestä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin vuosikausia kestäneistä valelaskuhuijauksista. Kolmas syytetty vapautettiin. Toinen tuomituista oli tehnyt valelaskuja 15 vuotta.
Turun hovioikeus antoi tiistaina ratkaisunsa niin sanotussa Carcotecin valelaskujutussa. Oikeuden mukaan konepajayhtiö Cargotecilta ja konserniin kuuluvalta MacGregorilta huijattiin miljoonia euroja tekaistuilla laskuilla.
Hovioikeus piti ennallaan jutun päätekijän, MacGregorin keskijohtoon kuuluneen Pertti Samuli Vilhosen, 59, neljän vuoden maksimituomion törkeästä petoksesta.
Vilhosen entisen alaisen rangaistusta hovioikeus sen sijaan lievensi. Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli tuominnut Paul Adlemin, 48, kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, mutta hovioikeus alensi sen kahteen vuoteen.
Hovioikeuden mukaan hänen aiheuttamansa vahingot olivat vajaa 1,3 miljoonaa euroa. Käräjäoikeuden mukaan vahingot olisivat olleet lähes 11 miljoonaa euroa.
Miesten tekemillä petoksilla Cargotecille ja MacGregorille aiheutettiin yhteensä yli 12,5 miljoonan euron vahingot.
Petoksellinen toiminta kesti 15 vuotta
Hovioikeuden mukaan Vilhosen rikollinen toiminta kesti yhteensä 15 vuotta. Mies tehtaili petoksia vuosina 2002–2017. Adlemin katsottiin tehneen petoksia vuosina 2009–2017.
Oikeuden mukaan Vilhonen ja Adlem saivat Cargotecin ja MacGregorin edustajat tekemään kahdelle offshore-yhtiölle ostotilauksia suunnittelutöistä, joita ei lopulta koskaan tehty.
Neitsytsaarille perustetut offshore-yhtiöt omisti Vilhonen, joka myös itse hyväksyi ostolaskut. Osa laskutetuista rahoista siirrettiin eteenpäin kolmannelle, Adlemin omistamalle ja Seychelleille rekisteröidylle offshore-yhtiölle.
Kolmas tekijä vapautettiin kokonaan
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ehdottomaan vankeuteen oli tuomittu myös MacGregorissa Vilhosen alapuolella työskennellyt Petar Separovic, 77. Hovioikeus hylkäsi hänen syytteensä kokonaan, ja vapautti hänet kolmen vuoden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta.
Käräjillä Separovic oli tuomittu avunannosta törkeään petokseen. Käräjäoikeuden mukaan hän olisi ottanut vastaan perusteettomilla laskuilla saatuja rahoja. Hovioikeus katsoi, ettei näyttöä hänen syyllisyydestään ollut.