Pienpanimot yhtyvät uutta alkoholilakia kritisoivaan kuoroon.
Alkoholilain uudistuksen odotetaan astuvan voimaan lähiaikoina. Se toisi tullessaan ruokakauppohin enintään kahdeksan prosenttia alkoholia sisältävät juomat, kuten viinit ja vahvat oluet. Nyt ruokakaupoissa saa myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia.
Lakimuutos on herättänyt voimakasta kritiikkiä juomateollisuuden taholta. Muun muassa lonkeroistaan tuttu juomajätti Hartwall arvosteli lakia.
Pienpanimot kantavat huolta siitä, kuinka paljon jatkossa kauppojen juoma-osastoilla on tilaa kotimaisille käsityöläisoluille.
Reilut kolme vuotta toiminut Orimattilan Lato -panimo on huomannut arjessaan, että kauppoihin on jo nyt aiempaa vaikeampi saada myydyksi tuotteita.
– Kun soittelee kauppiaille ja juoma-osastojen vastaaville, niin vastaus on, että siellä tehdään tilaa näille vahvemmille juomille. Se vaikuttaa siihen, että ei välttämättä oteta meidän 5,5-prosenttisia tällä hetkellä. Monessa paikassa sanotaan, että panimojuomaosastoa uudistetaan ja odotetaan eduskunnan nuijankopautusta, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Harri Varjola.
Pienpanimoliiton puheenjohtaja, seinäjokisen Mallaskosken panimon Jyri Ojaluoma, sanoo ilmiön olevan tuttu muuallakin.
– Paikoin kaupoissa on jopa hyllyjä tyhjinä, kun odotellaan milloin uusi alkoholilaki saadaan nuijittua, Ojaluoma sanoo.
Orimattilalaispanimon Varjola kertoo, että he ovat varautuneet lakiuudistukseen ja tehneet vahvempaa olutta valmiiksi. Jos kaupoissa sille ei löydy hyllytilaa, se myydään omassa panimomyymälässä tai kesäterassilla.
Kauppa ei odota asiakasryntäystä viinien vuoksi
Kaupan liitto rauhoittelee pienpanimoiden huolta.
Liiton toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa, että Alkossa myydään vuosittain 5,6–8 prosentin vahvuisia juomia noin 30 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan päivittäistavarakauppojen alkoholimyynti on 1,8 miljardia euroa.
Luoto sanoo, että kauppohin tulevassa vahvuusluokassa on esimerkiksi valko- ja kuohuviinejä, jotka saattavat osoittautua varteenotettaviksi kilpailijoiksi Alkon myymille viineille.
Keskosta kerrotaan, että se on tuomassa tarjolle noin 200 uuden lain mukaisia tuotetta.
Olutkulttuurin vahvistuminen on kasvattanut etenkin isojen hypermarkettien juomaosastojen kokoa. Uusien tuotteiden tulo saattaa kasvattaa niiden alaa entisestään.
Luodon mukaan edellisen lakimuutoksen jälkeen alkoholivalikoima kaupoissa kasvoi, mutta silti alkoholin kokonaiskulutus maassamme on laskenut 11 prosenttia. Keskioluen osuus on edelleen 85 prosenttia kaupoissa myydystä oluesta.
– Edellinen lakimuutos hyödytti pienpanimoita, ja uskon, että tämäkin auttaa. Todennäköisesti esimerkiksi kauppoihin tulevat vahvemmat viinit korvaavat nykyisin tarjolla olevat viinit. Uskon, että lakimuutos tuo pienpanimoille mahdollisuuksia jatkossakin, Luoto sanoo.
Vahvaa bulkkikaljaa vai fiineja maistelueläyksiä?
Päivittäistavarakaupoissa tapahtuva myynti on pienpanimoille merkittävä tulonlähde, mutta paikka hyllyssä on myös markkinointinäkyvyyttä. Ala on ollut koronavuosista alkaen tiukassa tilanteessa, eikä nopeaa helpotusta ole näköpiirissä.
Pienpanimoliiton mukaan kustannukset ovat olleet 20–30 prosentin kasvussa. Energian, pakkaamiseen tarvittavan pahvin sekä pullojen ja tölkkien hinnat ovat nousseet. Samaan aikaan inflaatio siirtää kulutusta kalliimmista käsityöläisoluista suurten panimoiden edullisimpiin juomiin.
Käsityöläisoluen hinta voi olla yli kolminkertainen edullisimpiin verrattuna.
– Pienpanimo-oluet eli tällaiset luksustuotteet saattavat jäädä hyllyyn, ja monella on jäänytkin. Euroopasta varmasti tulee kauppojen hyllyille vahvempia klassikko-oluita, mutta myös vahvoja vaaleita lagereita, joissa teho-hinta -suhde on se määräävä tekijä, Ojaluoma pohtii.
Valviran tilastojen mukaan pienpanimoiden määrä on kääntynyt laskuun. Huippuvuonna 2022 niitä oli maassamme 126, kun nyt niitä on 117. Viime vuonna toimintansa lopetti 10 panimoa, tähän mennessä tänä vuonna jo seitsemän.
Pienpanimoliiton puheenjohtaja sanoo, että moni panimo on vähentänyt tuotantoa hiljaisina talvikuukausina ja lomauttanut väkeä. Alalla pelätään yritysten määrän laskevan entisestään.
– Varmaankin saamme kasaan ne litrat, mitä aiemminkin, mutta ne kasaantuvat aiempaa harvemmille, Jyri Ojaluoma arvioi.
Tapahtumista lisää rahavirtaa
Moni pienpanimo onkin joutunut miettimään uusia keinoja saadakseen lisää kannattavuutta.
Käsityöläisoluiden ympärille rakennetut festivaalit, suoramyynti, panimokierrokset ja muu oheistoiminta ovat monen pienpanimon arkea.
Orimattilan Lato -panimo järjestää erilaisia teemabileitä, kuten 1980-luvun tyyliä mukailevia ”after ski” -juhlia. Pikkukaupungissa ne ovat saaneet hyvin väkeä liikkeelle.
Toimitusjohtaja Harri Varjola sanoo bileiden olevan jo merkittävä osa liikevaihdosta. Kaveriporukan pyörittämän panimon yksi toimintaidea on pitää hauskaa, ja siihen yhtälöön tapahtumien järjestäminen sopii hyvin.
– Olen aika hoikka poika muutenkin, mutta jos pelkällä oluen panemisella pitäisi elää, olisin vieläkin laihempi, Varjola virnistää.
