Näin aikaiset punkkihavainnot ovat professorin mukaan Lapissa harvinaisia, mutta mahdollisia.
Harvinaista, mutta ei mahdotonta, sanoo Rovaniemen punkkihavainnoista jo toukokuun alussa biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta. Lapin Kansa uutisoi vapunpäivänä, että Rovaniemen Ounasvaaralla oli kaksi punkkia tarttunut koiraan.
Sääksjärvi sanoo, että jos lämpötila paikoin kohoaa sopivasti, vähintään noin viiteen asteeseen, alkavat punkit aktivoitua.
– Jos on hyvä rinnepaikka, johon aurinko paistaa, se saattaa herätellä puutiaisia, vaikka ympärillä olisikin vielä lunta, Sääksjärvi toteaa.
Ylipäänsä pohjoisessa puutiaisia on vähemmän kuin etelässä.
Viime vuonna Punkkilive-sivuston mukaan Rovaniemellä ja pohjoisempana Lapissa tehtiin noin 500 havaintoa puutiaisista. Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla niitä oli viime vuonna yli 17 000 ja koko Suomessa yli 140 000. Kemin seudulla punkkeja havaittiin viime vuonna noin 2 000 kappaletta.
Lapissa tehtiin vuoden ensimmäiset havainnot puutiaisista huhtikuun lopussa. Netissä olevaan punkkiliveen oli merkitty kolme havaintoa Kemissä, sekä yksi havainto Torniossa ja Pyhä-Luoston kansallispuiston kupeessa.
Pohjoisimmat populaatiot Rovaniemellä
Punkkihavaintoja voi seurata ja ilmoittaa Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin Punkkilive-sivustolla.
Professori Ilari Sääksjärven mukaan Suomen pohjoisimmat lisääntyvät punkkipopulaatiot ovat Rovaniemellä. Pohjoisempana Lapissa havaitut punkit ovat todennäköisesti kulkeutuneet ihmisen ja lemmikkien mukana pohjoiseen.
Viimeisten 10–20 vuoden aikana puutiaiskannat ovat runsastuneet ja siirtyneet jopa satoja kilometrejä pohjoisemmaksi.
– Ilmastonmuutos vaikuttaa ja puutiaisen on helpompi selviytyä myös pohjoisessa, Sääksjärvi sanoo.
Oulun seudulla ja Itä- sekä Keski-Suomessa esiintyy tavallisen puutiaisen lisäksi myös taigapuutiaisia. Etelä-Suomessa ja Lapissa esiintyy lähinnä vain tavallista puutiaista.
Punkkisyyni syytä tehdä retkeilyn jälkeen
Sääksjärven mukaan puutiaiset nousevat sulassa paikassa karikekerroksen eli kuivien lehtien, havujen ja heinänkorsien päälle väijymään saalista eli uutta isäntäeläintä.
– Karikekerroksen lämpötila nousee, vaikka maisema on luminen, ja ”pikkukaverit” saattavat aktivoitua. Retkeilijöiden kannattaa pitää se mielessä ja tehdä punkkitarkastukset huolellisesti. Suurin osa puutiaisista kantaa borrelia-bakteeria ja siinä on riski saada borrelioosi, Sääksjärvi sanoo.
Paras suojautumiskeino on tehdä punkkisyyni päivittäin keväisen ja kesäisen retken jälkeen.
– Lisäksi punkin puremasta voi saada puutiaisaivokuumeen, mutta nämä tautitapaukset ovat harvinaisia, Sääksjärvi sanoo.