Turkulainen Ronja Pöyhönen tunsi itsensä väsyneeksi ja alakuloiseksi. Hän jätti harrastukset väliin ja nukkui päiväunia. Kauppaan lähteminen saattoi kestää jopa 40 minuuttia.
Oli kevättalvi 2024. Pöyhönen opiskeli tuolloin Latvian Riiassa lääketiedettä.
Pöyhönen palasi huhtikuussa 2024 vanhempiensa kannustamana Suomeen ja hakeutui lääkärille. Hänet tutkinut lääkäri teki diagnoosin reaktiivinen ensipsykoosi. Oireet kuitattiin mielenterveyden ongelmina. Hänelle määrättiin psyykenlääkkeitä sekä rauhoittavia lääkkeitä.
Lääkkeitä vaihdettiin useasti, koska ne eivät tuntuneet auttavan. Niistä tuli sivuoireita.
Kului kolme kuukautta. Kesäkuun lopussa Pöyhönen pääsi magneettikuvaukseen, jonka piti poissulkea muut mahdolliset oireen aiheuttamat syyt. Magneettikuvaus paljasti, että Pöyhösellä olikin aivokasvain. Se oli vaikuttanut käyttäytymiseen, ajatteluun ja vointiin.
– Se oli maailman romuttava tieto.
Psyykenlääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet lopetettiin kuin seinään virheellisen diagnoosin takia.
Kolme viikkoa myöhemmin lääkärit poistivat Pöyhöseltä sitruunan kokoisen aivokasvaimen.
Pöyhönen huomasi pian leikkauksen jälkeen Omakanta-potilastiedoissaan kirjauksia, jotka olivat epätarkkoja, puutteellisia ja sävyltään ongelmallisia.
Näin Pöyhönen ajatteli Omakanta-kirjauksista:
24-vuotias Pöyhönen on ihmetellyt myös Omakanta-kirjausten sanavalintoja. Hänen on esimerkiksi kerrottu olevan leikkauksesta toipuessaan liian tuttavallinen.
– Alussa oli epäuskoinen tunne, että voiko tämä olla minä.
Merkinnöissä oli myös epäolennaista tietoa.
– Olen todella taiteellinen tyyppi ja pidän musiikista ja kirjallisuudesta. Jälkikäteen pystyin lukemaan, että olin siteerannut Eppu Normaaliakin. Huomasin yhden virheen: laulun nimi on Suolaista sadetta, ei Takaisin sateeseen.
Yle on nähnyt Omakanta-kirjauksia.
Narkomaani ja luulosairas
Omakanta-potilastietokirjaukset voivat tuntua loukkaavilta. Näin kertoo Aalto-yliopiston kyselytutkimus, jossa selvitettiin lähes 4 700 potilaan kokemuksia.
Lähes 87 prosenttia ei loukkaantunut itseään koskevista kirjauksista. Vastaajista 13 prosenttia loukkaantui jostakin tiedosta sähköisissä potilastiedoissaan. Mielenterveyteen hoitoa saaneista loukkaantumisesta kertoi jopa neljännes eli reilu 25 prosenttia.
– Jotkut potilaiden kokemukset olivat ulkopuolisen silmin todella loukkaavia. Yllätti, miten ikävästi näihin voidaan kirjoittaa, kertoo Aalto-yliopiston tietotekniikan väitöskirjatutkija Saija Simola.
Tutkimuksen perusteella ammattilaisille annettiin suosituksia siitä, miten tietoa kannattaa kirjata.
– Meillä on Suomessa hyvät ja osaavat ammattilaiset, ja heidänkin näkökulmastaan paremmat kirjaukset ovat olennaisia ja siksi niitä täytyy kehittää. Virheelliset kirjaukset voivat vaikuttaa hoitopäätöksiin, varsinkin jos virhe lähtee kopioitumaan tuleviin kirjauksiin.
Loukkaavat merkinnät sisälsivät virheitä, epäolennaista tietoa ja epäkunnioittavaa kieltä.
– Kirjauksissa on puhuttu narkomaanista tai luulosairaasta. On sanottu hankalaksi potilaaksi. Joillain kirjauksissa oli mainittu ylipaino, mutta siitä ei mainittu mitään vastaanotolla.
Simolan mukaan potilaat havaitsivat jo vastaanotolla, etteivät tulleet kuulluksi tai ammattilainen oli ymmärtänyt väärin. Merkinnöissä sävy saattoi olla vähättelevä tai syyllistävä.
Erityisesti mielenterveyteen hoitoa saaneet olivat herkkiä kirjausten sisällölle ja sävylle.
– Heitä loukkasi epäolennainen tieto.
Loukkaavat merkinnät voivat vaikuttaa ammattilaisen ja potilaan suhteeseen.
– Olisi tärkeää keskustella ammattilaisen kanssa, mistä eriävä näkemys johtuu ja miten se voi vaikuttaa hoitoon.
Omakantaa käyttää yli kolme miljoonaa suomalaista
Kela ylläpitää ja hallinnoi Kanta-palveluja, joihin Omakanta kuuluu.
– Siitä on tullut todella paljon hyvää asiakaspalautetta, että OmaKannasta pääsee tarkistamaan omat tiedot, kertoo Kelan Kanta-palvelujen asiantuntija Mari Holmroos.
Holmroos pitää tärkeänä, että ihmisillä on pääsy omiin potilastietoihinsa.
– Toivomme, että ammattilaiset tutustuvat tutkimukseen ja tekevät kirjauksia potilaan näkökulmaa huomioiden.
Virheellisten tietojen korjaaminen tapahtuu aina ottamalla yhteys siihen hoitoyksikköön tai ammattilaiseen, joka kirjauksen on tehnyt.
Muutti suhtautumista terveydenhuoltoon
Ronja Pöyhönen kertoo ottaneensa virheellisen Omakanta-kirjauksen myötä yhteyttä sairaalaan, missä häntä oli hoidettu.
Hän kertoo, että virheen korjaaminen kesti useita kuukausia.
– Kukaan terveydenhuollossa ei olisi puuttunut näihin, jos en olisi tehnyt korjausvaatimusta.
Ronja Pöyhösen leikkauksesta ja virhediagnoosista on nyt kulunut kaksi vuotta.
Kokemus muutti hänen suhtautumistaan terveydenhuoltoon. Neurologisia oireita tulkitaan hänen mielestään helposti nuorella ihmisellä psykiatrisiksi, ja pääsy oikeanlaiseen hoitoon voi viivästyä tästä syystä.
Omakanta-kirjausten sisältöön pitää jaksaa pyytää tarvittaessa korjausta.
– Onneksi itsellä on riittänyt energiaa.
Pöyhönen uskoo, että virheellinen Omakanta-kirjaus on vaikuttanut myös hoidonsaantiin.
Hän haki leikkauksen jälkeen Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, mutta hakemus hylättiin kaksi kertaa.
– Minulla ei katsottu olevan riittävää mielenterveysperustetta terapialle. Parantumaton aivosyöpä ja sitä edeltävä virhediagnoosi eivät olleet riittävän painavia seikkoja nuoren aikuisen saada tukea.
Pöyhönen pääsi kuntoutuspsykoterapiaan ja neuropsykologiseen kuntoutukseen yksityiselle puolelle. Hän kertoo nyt saavansa kuntoutukseen Kelan myöntämää taloudellista tukea.
Pöyhönen muistuttaa ammattilaisia, että Omakanta-kirjausten tulee olla asiallisia, eikä liiallista proosaa tai runollisuutta. Ne ovat tulkinnanvaraisia.
– Ammattilaisen teksti on painavaa sanaa. Teksti näkyy paitsi kollegalle, myös sairautta potevalle potilaalle.
